Sensoreiden avulla uutta tietoa peltojen hiilensidonnasta

Kasvukaudella 2020 HKScan hyödynsi uutta mittausteknologiaa Agrofood Ecosystem® pilottitiloilla. Hiilivuomittauksilla mitattiin hiilidioksiditasojen vaihtelua. Tulosten mukaan kerääjäkasvit sitovat hiiltä pitkälle syksyyn.

HKScanin tavoitteena on hiilineutraali ruokaketju vuoteen 2040 mennessä. Työtä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi tehdään yhdessä sopimustuottajien ja partnereiden kanssa. Kesän pilotoinneissa käytettiin Datasensen mittauspalveluita ja yrityksen valmistamia hiilivuomittauskammioita. Hiilivuomittauskammiot sisältävät Vaisalan sensoriteknologiaa. Käytössä oli kuusi kammiota Varsinais-Suomen alueella.

 

Hiilivuokammioilla mitataan ilman hiilidioksiditasoja

Hiilivuokammiolla mitataan ilman hiilidioksiditason vaihtelua. Kaasutiiviin kammion sulkeutuessa ilman hiilidioksiditaso laskee. Mikäli kammion sisälle jäävä kasvusto sitoo ilmasta hiilidioksidia enemmän kuin sitä maaperästä ja kasvustosta vapautuu, kasvuston voidaan todeta sitovan ilmasta hiiltä itseensä.

Vastaavasti mikäli kasvusto ei jostain syystä kykene yhteyttämään tai yhteyttämisen taso on pienempi kuin maahengityksenä vapautuva CO2, lähtee hiilidioksiditaso kammiossa nousuun. Tällöin peltolohko päästää hiiltä ilmakehään.

Kerääjäkasvit sitovat tehokkaasti hiiltä

Hyvänä esimerkkinä hiilivuonmittauskammion toiminnasta, sekä selkeästi ympäristön kannalta toimivasta toimenpiteestä oli kerääjäkasvin hiilensidonta. Hiilivuomittaustulosten mukaan kasvusto sitoi hiiltä pitkälle syksyyn. Mitä pidempään pellolla tapahtuu yhteyttämistä, sitä parempi se on ympäristölle.

Hiilivuomittaus

Kuvassa on hiilivuomittauskammio kerääjäkasvipellolla. Kuva on otettu 22.9.2020.

Kasvukaudella 2021 keskitytään vielä tiiviimmin optimoidun kasvinravitsemuksen hyötyjen todentamiseen yhdessä Yara Suomen kanssa. Lisäksi esimerkiksi kerääjäkasvien mittaamista jatketaan.

 

Kuvassa on yhden vuorokauden mittausjakso. Mittaustulosten mukaan kerääjäkasvi sitoi hiiltä, kun taas sänkipelto toimi päästölähteenä. Valon määrän vaihtelulla oli suora yhteys yhteytystehoon.