Näistä kaikista tulee mieleeni tautisuojauksen tärkeys. Näin keväällä on vihdoin päästy siivoamaan ja pesemään talven aikaiset pehkut ja roskat pois hallien ympäristöstä. Useilla tiloilla kiivetään katolle tauoilla, jotta saadaan ylhäältä käsin pestyä hormit perusteellisesti puhtaaksi. Samalla, kun kiipeää katolle, kannattaa tarkistaa piikkien/verkkojen kunto ja puhtaus, jotta luonnonlintusuojaus olisi paras mahdollinen ylhäälläkin. Sama juttu koskee myös rehusiilojen päällisiä ja sykloonin verkkoja, sillä usein näkee pikkulintujen käyvän rehusiilojen päällä. Rehusiilojen alusien jatkuva kunnossapito kannattaa myös muistaa. Kun ylimääräistä ruokaa ei ole tarjolla kanalan ympäristössä, haittaeläinten määrä pysyy vähäisenä.

Kevät herättää myös eloon hallin ympäristössä mahdollisesti olevan kasvillisuuden ja puuston, jolloin siitä voikin tulla lintujen ja jyrsijöiden elinympäristöä. Kanalan seinien vieressä tulisi olla metrin verran kasvillisuudesta vapaata aluetta, joko soraa tai asfalttia. Jos kanalan ympäri ei ole kulkureittiä, niin metrin lisäksi on oltava vähintään 4 metriä leveä vyöhyke hallin sivulla, joka on asfaltoitu, päällystetty soralla tai siinä on siistiksi leikattu nurmikko. Kanalan seinustoja kiertäessä on tarpeen myös havainnoida seinän ja katon lappeen kunto. Mahdolliset korjaukset ja putsaukset mm. tuloluukkujen verkoissa, räystään alla olevissa korvausilma-aukkojen verkoissa tai laudoituksissa on tehtävä heti, kun poikkeavaa on havaittavissa, jotta linnut ja hiiret eivät pääse hyödyntämään ylimäärisiä aukkoja omiin tarkoituksiinsa.

Kulkureitit hallin ympäristössä tulee miettiä niin, että hallin ympärillä olisi mahdollisimman vähän ylimääräistä liikennettä rehuauton ja kanalassa kävijöiden lisäksi. Jos tilalla on raatokeräilyyn tarkoitettu kylmäsäilytys, sen sijainnin tulisi olla sellainen, että raatokeräilyauto ei joudu ajamaan lähelle kasvattamoa. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun auto joutuu käymään tilalla kesken kasvatuserän.

Kuolleiden lintujen kuljetus hallista polttoon tai kylmäsäilytykseen tulee aina tehdä eri ämpärillä (tai muulla vastaavalla) kuin mitä käytetään hallissa tai hoitohuoneen puolella. Näin vältetään tuomasta mitään mahdollisia taudinaiheuttajia halliin. Tautisulun pitää toimia välineiden kanssa yhtä aukottomasti kuin hoitajan kulussakin.

Unohtamatta tietenkään läpi vuoden käsienpesua joka tilanteessa, kun poistutaan tai tullaan uudelleen halliin. Näin keväisin, kun peltotyöt ovat meneillään, halleissa käydessä pitää aina muistaa käsienpesun lisäksi myös vaatteiden vaihto tai suojavaatteiden käyttö. Pikainen visiitti kanalassa esim. hälytyksen tullessa on yhtä riskialtis käynti kuin normaali hallikäyntikin, jos tautisulkua hallin ovella/ovilla ei käytetä oikein.

Lämpimät kelit aktivoivat myös kanakuoriaiset ja kärpäset liikenteeseen. Kärpäsiä on enemmän, jos hallien läheisyydessä on muita kotieläimiä, tai broilerin lantaa varastoidaan lähellä. Kärpäset pääsevät halliin helposti tuloilman kautta, vaikka niitä ei hallin puolella usein näekään. Jos hoitohuoneessa on runsaasti kärpäsiä, niitä on todennäköisesti myös hallin puolella. Kärpäset voivat hyvin toimia taudinaiheuttajien (kampylo- ja salmonellabakteeri) tuojina halliin, varsinkin jos niitä on runsaasti. Hoitohuoneessa niitä kannattaa pyydystää teipeillä tai UV-valolla, jos ulkopuolisilla tekijöillä niitä ei saa vähentymään.

Kanalakuoriaisten viimekesäinen runsaus teetti töitä monella tilalla talven aikana ja kantaa on saatu vähenemään. Jos hallissa tai hoitohuoneessa on havaittavissa erän aikana kanalakuoriaisia, torjuntaa tulee tehdä aina välittömästi lintujen lähdettyä ja tauolla. Kesällä ne pääsevät myös kulkemaan ulos ja sisään mahdollisten kolojen tai lastausovien alareunan kautta ja voivat myös olla taudinaiheuttajien kantajia.  Erityisesti jos lantala on lähellä kanalaa, kuoriaisten paluu sieltä takaisin kanalaan on mahdollista ja kannan vähentäminen on erittäin haastavaa.

Keväällä ja kesällä luonto on aina puolellamme. Kun kelit lämpenevät, hallin kuivattaminen pesun ja desinfioinnin jäljiltä on helpompaa. Erätaukopesujen yhteydessä pintojen kuivuminen on yksi merkittävimmistä vaiheista tautisuojauksen kannalta. Tilan kuivattaminen vähentää selkeästi mikrobimäärää pinnoilla.

Kevään ja kesän lämpimät ja kuivat kelit tuovat myös hiekkaisille piha-alueille pölyongelman. Suositeltavaa on käyttää pölynsidonta-aineita pöllyävillä teillä, jos ne sijaitsevat hallin ympäristössä. Näin vältetään pölyisen ilman sisäänottoa tuloilma-aukoista, varsinkin kun ilmanvaihto on loppuvaiheessa erää merkittävästi suurempaa kuin normaalisti.


Lankisen uudessa kasvattamossa on huolehdittu siitä, että hallin ympäristö on vapaa kasvillisuudesta ja puustosta. Seurasimme raksakameralla viime kesänä kasvattamon rakentumista.