Lisää tietoa lihan ympäristövaikutuksista

Elintarvikeketjun osuus kotimaisista ilmastonmuutosvaikutuksista on 14 %[1]. Vasta julkistetussa Ketjuvastuu-hankkeessa selvitettiin tarkemmin elintarvikeketjun ympäristövaikutuksia. Samalla hanke toi lisätietoa käynnissä olevaan keskusteluun lihan vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Lihaa voi syödä suositusten mukaisesti jatkossakin. 

Ketjuvastuu-hankkeen mukaan suurin osa elintarvikeketjun ympäristövaikutuksista syntyy maataloustuotannossa, lähinnä kotieläin- ja rehukasvituotannossa. Elintarviketeollisuuden osuus koko ketjun kotimaisista ympäristövaikutuksista on alle 5 %. Ketjuvastuu-hankkeen perusteella kotimaisen lihan osuus Suomen kansantalouden kotimaisista ilmastonmuutosvaikutuksista on noin 3,5 %.

 

Liha on tärkeä osa monipuolista ruokavaliota

Lihalla on tärkeä ravitsemuksellinen merkitys, sillä siitä saa sopivasti proteiinia, pehmeää, sydänystävällistä rasvaa sekä monipuolisesti vitamiineja ja kivennäisaineita. Liha on erinomainen raudan lähde; hyvin imeytyvä hemirauta tehostaa myös muiden ruokien raudan imeytymistä. Lihasta saa myös kattavasti A- ja B-vitamiineja, erityisesti B12-vitamiinia.
Oikeaoppisesti koostettu lautasmalli sisältää lihaa yhden neljänneksen, riisiä, pastaa tai perunaa toisen neljänneksen ja puolet kasviksia.

Suomalaisista 97 % syö lihaa[2]. Henkilöä kohden lihaa syödään Suomessa 76,7 kg/vuosi, josta nautaa, possua ja siipikarjaa 72 kg [3].

 

Lihan jättäminen ruokavaliosta pois ei tuo merkittävää hyötyä ympäristölle

Ruuan erikoispiirre moneen muuhun kulutuskohteeseen verrattuna on se, että jättämällä lautaselta jotakin pois, korvataan tämä osuus käytännössä toisella raaka-aineella.

Envimat-hankkeen[4] tutkimustuloksista voidaan laskea, että kuluttaja voisi saavuttaa ainoastaan alle 2 % vähennyksen omaan hiilijalanjälkeen vaihtamalla lihansyönnin kasviperäiseen ruokavalioon. Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki on n. 10 000 CO2e kg/hlö/vuosi. Eli 2 % siitä tarkoittaa n. 200 CO2e kg, joka vastaa esim. 1 300 km:n autolla ajoa/vuosi, 1 000 kWh energian kulutusta/vuosi (esim. kiukaan vuotuinen sähkönkulutus), yhtä edestakaista lentoa Kööpenhaminaan tai yhtä uimahallikäyntiä viikossa/vuosi.

Lihan syönnin vähentämisellä tai lopettamisella ei siis saavuteta merkittävää ilmastovaikutusta, sillä kaikella ruualla ja kulutuksella on oma hiilijalanjälkensä.

 

HK Ruokatalo panostaa ympäristövaikutusten vähentämiseen

HK Ruokatalo panostaa jatkuvasti ympäristövaikutusten vähentämiseen koko lihaketjussa. Yritys osallistuu aktiivisesti mm. alan yhteisiin tutkimushankkeisiin ja panostaa alkutuotannon kehittämiseen. Esimerkiksi Kariniemen kotitiloilla hyödynnetään uusiutuvia energianlähteitä. Nykyään jo kaksi kolmasosaa kanaloiden lämmöstä tuotetaan kotimaisella bioenergialla, ja tavoitteena on nostaa sen osuutta entisestään. Tiloilla ympäristötehokkuus on huippuluokkaa ja kierrätys pitkälle vietyä. Muun muassa turvepehku, jonka päällä kananpojat kanalassa tepastelevat, kierrätetään maanparannusaineeksi omaan tai lähialueiden peltoon. Omalta osaltaan ympäristökuormitusta vähentävät myös lyhyet etäisyydet kotitilojen ja tuotantolaitoksen välillä.

 

Lisätietoja:

markkinointijohtaja Hanna Kukkonen, HK Ruokatalo Oy, p. 010 570 100, etunimi.sukunimi@hkruokatalo.fi 

 



[1] Ketjuvastuu-hanke, 2009, MTT, SYKE ja Thule-instituutti
[2] Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, 2008, Lihan kulutusta ohjaavat tekijät
[3] Ravintotase 2008, MMM:n Tilastopalvelukeskus
[4] Envimat-hanke, 2009, MTT, SYKE ja Thule-instituutti