Tammikuun 11. päivänä 2013 tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun elintarvikekonserni HKScan perustettiin. Samalla kertaa HKScanin kanssa 100-vuotispäivää viettää yhtiön suurin osakkeenomistaja, LSO Osuuskunta.

HKScanin viime vuosikymmenten kehitys on ollut merkittävä. Puhtaasti kotimaisesta, tuottajavetoisesta lihayrityksestä on tullut kansainvälinen pörssiyhtiö, joka on kasvanut yritysostoilla nopeammin kuin mikään muu suomalainen elintarvikeyritys. Laajenemisen tuloksena HKScan on nykyään Pohjois-Euroopan johtavia ruokayhtiöitä. Sen noin 2,5 miljardin euron liikevaihdosta kaksi kolmasosaa tulee Suomen ulkopuolelta.

Yhtiön toiminnan lähtökohdat olivat kuitenkin paikalliset ja vaatimattomat. Se aloitti toimintansa maakunnallisena teurastamoyrityksenä, Lounais-Suomen Osuusteurastamona, jonka parikymmentä taloudellisesti valveutunutta lounaissuomalaista karjanomistajaa perusti vuonna 1913.

Perustajat antoivat LSO:lle tehtäväksi keräillä jäsenten kasvattamat eläimet ja huolehtia lihojen käsittelystä ja markkinoinnista. Näitä tehtäviä osuuskunta hoiti vuosikymmenien ajan itse. Vuodesta 1988 lähtien vastuun on kantanut HKScan-konserni, jolle LSO Osuuskunta on siirtänyt liiketoimintansa. Osuuskunta on nykyään keskittynyt olemaan omistajan roolissa.


Ylös 1990-luvun lamasta

HKScanin kehitykselle 1990-luvun alkuvuodet merkitsivät syvällistä murrosta. Vuosia jatkunut taloudellinen nousukausi Suomessa oli kääntynyt ensin taantumaksi ja sitten lamaksi, joka muovasi koko suomalaista elintarvikealaa ja erityisen paljon tuottajien omistamaa lihateollisuutta.


Toimintaympäristö muuttui, ja myös LSO:n teollisuus joutui uudistamaan jäykkiä rakenteitaan syvenevässä lamassa. Työttömyys kasvoi, ostovoima laski ja lihan kulutus kääntyi vuosiksi laskuun. Samaan aikaan valtiovalta oli rahapulassa vähentämässä maatalouden tukia ja avaamassa rajoja tuonnille. Myös kilpailua oltiin lisäämässä lainsäädäntöteitse.

Osuusteurastamot tekivät suuren linjaratkaisun vuonna 1991 ja purkivat keskusliikkeensä Tuottajain Lihakeskuskunnan. Samassa yhteydessä LSO osti Helsingin Kauppiaat ja sen HK-tuotemerkin sekä Vantaan suuren tuotantolaitoksen, jotka kaikki olivat olleet keskusliikkeen hallinnassa.

Järjestelyn aiheuttama kustannustaakka laman oloissa rasitti jo ennestäänkin vaatimatonta tulosta tekevää yritystä painaen sen tappiolle kolmeksi vuodeksi. Konsernissa toteutettiin voimakkaita saneeraustoimia vuosina 1991-1995. Tuotantolaitoksia ja osastoja suljettiin, henkilöstöä vähennettiin yli tuhannella ja koko johto vaihdettiin. Merkittävä vaikutus oli myös Kariniemi Oy:n siipikarjaliiketoiminnan ostolla vuonna 1993, minkä ansiosta LSO:sta tuli markkinajohtaja tällä nopeasti kasvavalla alueella.

Toteutetuilla toimenpiteillä - osin dramaattisillakin - yhtiö nousi talousvaikeuksistaan ja vähän kerrassaan varmisti kannattavuutensa ja toiminnan jatkuvuuden. Toipuminen 1990-luvun kriisistä loi pohjan yhtiön historian seuraavalle vaiheelle, joka oli listautuminen Helsingin pörssiin 1997 ja sen mahdollistama kansainvälistyminen.


Laajeneminen Suomen ulkopuolelle

Suomessa liha-alan marginaalit olivat 1990-luvun alkupuolella kilpailutilanteen vuoksi kapeat ja kulutuksen kasvunäkymät vaatimattomat. HKScan haki lisäystä liikevaihtoon viennistä, joka kasvoi 1990-luvun puolivälissä erityisesti sianlihan osalta. Se ei kuitenkaan yksin riittänyt turvaamaan liiketoiminnan kehittymiselle tarvittavaa kasvua. Myös kuluttajatuotteiden vientimahdollisuudet osoittautuivat rajatuiksi. Niitä rajoittivat makutottumusten erot ja kotimaisen ruoan suosiminen kaikissa maissa.


Yhtiössä tehtiin johtopäätös, että on mentävä paikan päälle ja hankittava sieltä tehdas, jossa voidaan valmistaa paikallisten tottumusten mukaista ruokaa. EU-jäsenyyden toteuduttua 1995 yritysten oli joka tapauksessa aktivoiduttava uudenlaisten kilpailutilanteiden varalta. Vuonna 1998 tehdyn strategisen linjauksen mukaisesti HKScan on koko kansainvälistymisensä ajan hakeutunut yrityksiin, jotka ovat maassaan liha-alalla markkinajohtajia ja/tai joilla on johtavat tuotemerkit.

Strategiaa noudattaen konserni laajeni vuosina 1998-2010 yritysostoin koko Itämeren alueelle. Aloitus tapahtui Baltiassa vuonna 1998 (Rakvere Lihakombinaat ja Rigas Miesnieks) ja vuonna 2001 (Tallegg). Puolaan mentiin asteittain vuosina 2002-2006 (Sokolów) ja Ruotsiin 2006-2007 (Scan). Tanskalaisen Rose Poultryn HKScan osti vuonna 2010.

Kansainvälistyminen muutti vuosikymmenessä HKScanin kotimarkkinayrityksestä monikotimaiseksi elintarvikejätiksi. Sen liikevaihto on yli viisinkertaistunut ja henkilöstön määrä melkein kolminkertaistunut vuoden 1997 jälkeen.


Maakuntien muuttunut merkitys

LSO perustettiin vuonna 1913 siinä osassa Suomea, missä maatalous ja karjanhoito olivat aina olleet tuottoisia ja elintarviketuotanto laajaa. Siellä oli myös suuri tarve parantaa maataloustuotteiden kauppaa ja lihanjalostusta.


LSO:sta kasvoi Suomen johtava osuusteurastamo ja lihatalo 1930-luvulla. Se oli maan suurin lihan viejä, joka myi parhaimmillaan miljoonia kiloja pekonia Englantiin ja sianlihaa Ruotsiin. 1930-luvun loppupuolella vietiin naudanlihaa Keski-Eurooppaan.

Maakunnallinen toimialue säilyi silti voimassa edelleen puoli vuosisataa. 1960-luvun alussa yhteiskunnan elinkeinorakenteen muutos sai monet eteläsuomalaiset tuottajat luopumaan maataloudesta. Samanaikaisesti tarve kasvattaa yksikkökokoa johti osuustoiminnallisten naapurien sulautumiseen LSO:hon 1960-luvun alkupuolelta 1980-luvun lopulle asti.

Perinteinen maakunnallisten osuusteurastamoiden aika päättyi 1990-luvulla. Nykyään LSO Osuuskunta toimii valtakunnallisesti. Osuuskunnalla oli enimmillään vuonna 1989 lähes 25 000 jäsentä. Nyt jäseniä on runsaat 1 600. Määrä on pienentynyt samassa tahdissa kuin tuotannon rakennemuutos on edennyt ja tilakoko kasvanut. Merkittävää on kuitenkin se, että yli 96 prosenttia LSO Osuuskunnan jäsenistä on aktiiveja. He ovat niitä tulevaisuuden lihantuottajia, joiden varassa osuuskunnan jatkuvuus lepää.

LSO Osuuskunta on viime vuosina määritellyt päätehtäväkseen ohjata omistajan roolissa pörssiyhtiö HKScania niin, että osuuskunnan jäsenten tuottamalla lihalla on vakaa ja kannattava markkinakanava aina kuluttajille asti. Tehtävä on sama, jonka LSO:n perustajat asettivat 100 vuotta sitten. Se ei ole muuttunut, vaikka lähes kaikki muu toimintaympäristössä on muuttunut.


Historiateos juhlivasta yrityksestä

Juhlavuoden kunniaksi LSO Osuuskunta julkaisee historiateoksen ”Lihatalonpojat ja heidän yhtiönsä”, jossa aiheina ovat LSO, HKScan ja suomalaisen liha-alan muutos.


Historiateos kattaa osuuskunnan koko sadan vuoden kehityksen, mutta sen painopiste on viimeisten kolmenkymmenen vuoden tapahtumissa. Sinä aikana suomalainen liha-ala on käynyt läpi käänteentekeviä muutoksia. Juhlakirja julkistetaan 100-vuotissyntymäpäivänä 11. tammikuuta 2013 osuuskunnan syntysijoilla Turussa.



Lisätiedot
HKScanin viestintä:
- Marja Siltala, 010 570 2290, marja.siltala@hkscan.com,
- Kari Suistoranta

Oy Spiritus Historiae Ab (historiateoksen osalta):
- Vanhempi asiantuntija Veijo Åberg, 040 725 3745, veijo.aberg@spiritus.fi

 

HKScan on Pohjois-Euroopan johtavia ruokayhtiöitä. Sen kotimarkkinoihin kuuluvat Suomi, Ruotsi, Tanska, Baltia ja Puola. HKScan valmistaa, myy ja markkinoi sian- ja naudanlihaa, siipikarjatuotteita, lihavalmisteita ja valmisruokia vahvoilla tuotemerkeillä. Asiakkaita ovat vähittäiskauppa-, Food Service-, teollisuus- ja vientisektorit. Liikevaihto vuonna 2011 oli 2,5 miljardia euroa ja työntekijöitä noin 11 400.
www.hkscan.com

LSO Osuuskunta on 1 600 lihantuottajan yhteisö, joka käyttää vastuullisesti suomalaisen omistajan ääntä Pohjois-Euroopan johtaviin kuuluvassa liha-alan yhtiössä HKScanissa.
www.lso-osuuskunta.fi