HKScan-konsernin tuotemerkkien historiassa 1960-luku oli aktiivista aikaa. Silloin vakiintuivat yhtiön keskeiset tuotemerkit Suomessa.

Tänä vuonna 100 vuotta täyttävän HKScan-konsernin liiketoiminta nojaa vahvoihin tuotemerkkeihin, joita sillä on Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Kuluttajien tuntemat tuotemerkit ovat olennainen osa nykypäivän liha-alaa.

Vaikka yhtiöllä on ikää kunnioitettavasti, tuotemerkkien historia on huomattavasti nuorempaa perua. Vauhtia se sai konsernin Suomen yhtiöissä 1960-luvun alkupuolelta alkaen.


Liha oli erilainen kauppatavara
1920-luvulla ja aikaisemminkin monia elintarvikkeita myytiin tuotemerkin avulla. Niille oli ominaista, että tuote oli pakattu valmiiksi kuluttajapakkaukseen tai että niitä voitiin pitää kaupassa asiakkaan nähtävillä pakattuina. Lihan ja lihavalmisteiden kohdalla tilanne oli toinen.

Lihaa ostettiin lihakaupasta tai hallista, missä myyjä leikkasi veitsellä halutunkokoisen palan ruhon puolikkaasta tai neljänneksestä ja kääri sen puotipaperiin. Makkarat olivat tiskissä suurissa kiepeissä, ja asiakas kertoi, minkälaisen palan hän haluaa.

HKScanin kanssa samaan aikaan 100-vuotisjuhlaa viettävällä Lounais-Suomen Osuusteurastamolla (nyk. LSO Osuuskunta) oli omia myymälöitä, ja niissä myytiin LSO:n lihaa ja LSO:n valmisteita. Sen kummempaa tuotenimeä ei ollut eikä tuotteita mainostettu. Kuluttajat kutsuivat tuotteita Osuusteurastamon makkaroiksi ja Osuusteurastamon lihaksi. Ja koska Suomessa oli useita maakunnallisia osuusteurastamoita, jotka kutsuivat itseään vain Osuusteurastamoksi, ne eivät juuri erottuneet toisistaan.


ABO-pekoni 1930-luvulla
LSO:n ensimmäinen tuotemerkki oli kolmion muotoinen pekoninleimausmerkki, jolla 1930-luvulla leimattiin vientiin menevät pekonikyljet. Pekonin vienti Englantiin oli suurta ja taloudellisesti merkittävää liiketoimintaa. Vientiin myytävien pekonikylkien leimaan lisättiin sana ”ABO”, mikä viittaa Turun ruotsinkieliseen nimeen Åbo. Englantilainen välittäjä oli kehottanut tekemään näin, jotta parempilaatuiseksi arvioitu LSO:n pekoni erottuisi helpommin muista.

Vilkas vientikauppa Eurooppaan tyrehtyi toisen maailmansodan puhjetessa 1939, eikä se sodan jälkeen enää toipunut. Hintasuhteet muuttuivat pysyvästi eikä vienti kannattanut entiseen tapaan. Katseet suunnattiin kotimaan markkinoille ja jalostusteollisuuden laajentamiseen.

LSO:lle valmistui Turkuun uusi makkaratehdas 1952, ja se mahdollisti suuremmat valmistusmäärät ja tasaisemman laadun. Tehtaasta valmistui lauantaimakkaraa, berliininmakkaraa, ryynimakkaraa, nakkimakkaraa, maksamakkaraa ja muita aikakaudelle tyypillisiä makkaratyyppejä. Erityisiä tuotenimiä niillä ei ollut. Oli LSO:n lauantaimakkaraa tai LSO:n berliininmakkaraa erotukseksi muiden valmistajien vastaavista tuotteista.


Tohtorin erikoiskestomakkarasta Siniseen Lenkkiin
Varhainen tuotenimellä varustettu tuote LSO:ssa oli vuonna 1956 valmistukseen tullut ”Tohtorin erikoiskestomakkara”. Se oli ilmakuivattu meetvursti, jonka valmistusmenetelmän oli edellisenä vuonna esitellyt Fritz P. Niinivaara tohtorinväitöskirjassaan Helsingin yliopistossa. Kyse oli bakteeriviljelmien hyödyntämisestä kestomakkaroiden kypsymistä tehostamassa. Niinivaarasta tuli suomalaisen lihateknologian uranuurtaja, ja hänen menetelmänsä levisi kaikkialle maailmaan.

Vuonna 1963 LSO toi markkinoille ensimmäisen puhtaasti oman merkkituotteensa. Se oli lenkkimakkara nimeltään ”Kupittaan Lenkki”. Mainoksen mukaan Kupittaan Lenkki oli ”Hyvän olon lenkki”. ”Missä tahansa haluattekin herkutella huokealla”. Aika oli kypsynyt merkkituotemarkkinoinnille myös liha-alalla.

Suomalaisen liha-alan merkkituotteille vuosi 1963 oli tärkeä. Nyt jo unohtuneen Kupittaan Lenkin lisäksi tuona vuonna tuotiin markkinoille paljon suurempi menestystuote, Helsingin Kauppiaiden ”HK Sininen Lenkki” - yksi kansallisista ikoneistamme -, joka siis täyttää tänä vuonna 50 vuotta.


Ensimmäinen tavaraseloste makkarassa
Vuonna 1964, vuosi Kupittaan Lenkin jälkeen, LSO toi näkyvällä kampanjalla kauppoihin ”Mestarin lauantaimakkaran”. Kiinnostavaa uutuudessa oli, että se oli ensimmäinen standardisoidulla tavaraselosteella varustettu makkara Suomessa. Tavaraselosteen mukaan yhden kilon valmistamiseen käytettiin 310 grammaa vasikanlihaa, 340 grammaa sianlihaa, 30 grammaa kananmunaa, 25 grammaa maitojauhetta, 55 grammaa perunajauhoa, suolaa, jäähilettä ja mausteita. Tie nykyisiin ainesosaluetteloihin oli avattu.

Lihasta oli vuosikymmeniä ollut Suomessa eriasteista niukkuutta eikä sen markkinoiminen vaatinut kovin suurta aloitteellisuutta. Tärkeintä oli, että lihaa oli saatavilla. 1960-luvulla tilanne kääntyi. Lihaa ja lihavalmisteita tuli markkinoille aina vain enemmän, eikä kaikille enää riittänyt automaattisesti ostajia. Omat tuotteet piti saada houkutteleviksi, ja tuotemerkillä erotuttiin kilpailijoista. Samaan suuntaan vaikutti vähittäiskaupoissa itsepalvelumyymälöiden yleistyminen. Tuotteiden pakkaaminen valmiiksi tuli ajankohtaiseksi myös sellaisille tuotteille, joita oli perinteisesti myyty irtomyyntinä tiskistä.


LSO:n laatusinetti 1960-luvun puolivälistä.

1960-luvun kovat nimet
Kolme konsernin nykyisistä tuotemerkeistä vakiintui 1960-luvulla: HK, Kariniemen ja Popsi. Vuonna 1949 perustettu Helsingin Kauppiaat eli HK oli alkuvuosinaan keskittynyt lihan välitykseen ja myyntiin. Makkaranvalmistus alkoi 1950-luvun puolivälissä Salossa, mistä se muutaman vuoden päästä siirrettiin Helsingin Sörnäisiin. Siellä Helsingin Kauppiaista kasvoi 1960- ja 70-luvulla Suomen ja Pohjoismaiden suurin makkarantekijä, ja HK vakiinnutti asemansa tuotemerkkinä.

60-luvulla aloittaneita merkkejä HK:lla olivat myös Aito Nakki ja Camping-grillimakkara, joita molempia valmistetaan edelleen.

Kariniemen tarina alkoi vuodesta 1966, jolloin euralainen Hannes Kariniemi perusti siipikarjayhtiönsä ja alkoi tuoda maahan broilerirotuisia kanoja ja myydä untuvikkoja. Yhtiöstä kasvoi nopeasti Suomen suurin alallaan. Sen tuotantolaitos on vuodesta 1969 lähtien sijainnut Euran Fankkeella. Vuonna 1993 LSO osti Kariniemen ja yhdisti sen omaan siipikarjateollisuuteensa.

Popsi-tuotemerkki luotiin LSO:n lihavalmisteiden kattomerkiksi vuonna 1968, ja se tuli nopeasti tunnetuksi varsinkin kuorettomista nakeistaan. Kuorettomat nakit tehtiin vuoteen 2007 asti Turun tehtaalla, missä niitä parhaimmillaan valmistui yli kahden miljoonan kappaleen päivävauhdilla.

Tärkeä oli aikanaan myös Kassler, tammisaarelainen lihavalmistetehdas, joka muodostettiin 1950 ja jonka valmisteita myytiin Länsi-Uudellamaalla ja Helsingissä. Kasslerilla oli hyvä maine ja hyvät tuotteet, kun LSO osti sen 1974 ja laajensi sen jakelualuetta. Kassler jatkoi tytäryhtiönä vuoteen 1992 ja sen jälkeenkin vielä tuotemerkkinä.


Myymälöillä näkyvyyttä
LSO rakensi vuodesta 1915 lähtien vähittäismyymäverkostoa lihalle ja jalosteille. Enimmillään omia myymälöitä oli toiminnassa vuonna 1952, yhteensä 74 kappaletta. Myymälät säilyttivät liha- ja leikkelemyymälän ilmeen ja luonteen 1960-luvulle asti.

Aikana, jolloin tuotemerkkejä ei juuri käytetty, oma lihakauppa toimi itsessään tuotemerkkinä. Kun asiakas astui sisään, ympärillä oli runsaasti ja melkein yksinomaan LSO:n tuotteita. Vaikka suurin osa tuotevirrasta kulkeutui markkinoille kaupan eri ryhmittymien kautta, omat myymälät toimivat hyvin. Niillä haluttiin säilyttää näkyvyys sekä katukuvassa että ihmisten mielissä.

1960-luvulla ero lihakaupan ja tavallisen ruokakaupan välillä hämärtyi, ja LSO:n myymälät alkoivat yhä enemmän muistuttaa valikoimiltaan tavallisia ruokakauppoja. Aika ajoi niiden ohi. LSO luopui myymäläverkostaan vuonna 1977, mutta tuotemerkit ja niiden tukeminen merkkituotemarkkinoinnin keinoin olivat vakiinnuttaneet asemansa yhtiön toiminnassa.


Vientileima lyötiin Englantiin meneviin pekonikylkiin 1930-luvulla. Pekoni oli määrämittaan katkaistua, suolavedessä esikäsiteltyä porsaankylkeä.

Lataa painokelpoinen kuva >>

LSO:lla oli 1960-luvun puolivälissä viisi makkaratehdasta Lounais-Suomessa. Ne kaikki valmistivat Mestarin lauantaimakkaraa, ensimmäistä tavaraselosteella varustettua makkaraa Suomessa.

Lataa painokelpoinen kuva >>

 


Popsi leikkelemakkaramainos on vuodelta 1970.

Lataa painokelpoinen kuva >>


Messinkikaiteet ja marmoroitu tiski antoivat tyyliä LSO:n liha- ja leikkelemyymälälle 1930-luvun lopulla.

Lataa painokelpoinen kuva >>

 

 

 

 

Lisätiedot:

HKScanin viestintä
Lehdistötiedote HKScan ja LSO Osuuskunta täyttävät 100 vuotta, 11.1.2013
www.hkscan.com/fi/historiaa

 

 

HKScanin vanhoja, Suomessa edelleen käytössä olevia tuotemerkkejä ovat HK ja Kariniemen. Uudempia merkkejä ovat Tamminen, Kivikylän ja Portti, jotka vakiinnuttivat asemansa 1990-luvulta alkaen. HKScan on Pohjois-Euroopan johtavia ruokayhtiöitä. Sen kotimarkkinoihin kuuluvat Suomi, Ruotsi, Tanska, Baltia ja Puola. HKScan valmistaa, myy ja markkinoi sian- ja naudanlihaa, siipikarjatuotteita, lihavalmisteita ja valmisruokia vahvoilla tuotemerkeillä. Asiakkaita ovat vähittäiskauppa-, Food Service-, teollisuus- ja vientisektorit. Liikevaihto vuonna 2012 oli 2,5 miljardia euroa ja työntekijöitä noin 11 000.