Sata lihaisaa vuotta

HKScanin 100-vuotisjuhlansa kunniaksi teettämä historiadokumentti ”Sata lihaisaa vuotta” on palkittu kahdella kullalla kansainvälisessä Aurora Awards– kilpailussa Yhdysvalloissa. Dokumentti sai kultaa sekä Corporate Image että Documentary Historical – sarjoissa. Kilpailu järjestettiin nyt 18. kerran ja siihen osallistui filmejä ympäri maailmaa. Tuomaristoon kuului käsikirjoittajia, ohjaajia, tuottajia ja muita filmialan ammattilaisia eri puolilta Pohjois-Amerikkaa.

Tuomariston perusteluissa kiitetään mm. dokumentin arkistomateriaalien käyttöä.

Aarteita arkistojen kätköistä


”Sata lihaisaa vuotta” on rakennettu vanhasta arkistomateriaalista. Uutisvälähdysten, vanhojen mainosfilmien ja tv-mainosten lisäksi mukana on katkelmia kymmenien vuosien takaisista neuvontafilmeistä ja osuustoiminnallisista propagandafilmeistä. Yhtiön arkistosta löydetyt
vanhat arkistofilmit digitoitiin, ja alkuperäiset talletettiin Kansalliseen audiovisuaaliseen arkistoon (KAVA).

11-minuuttisen historiadokumentin on valmistanut Pohjantähti-Elokuva. Sen on ohjannut Pami Teirikari ja tuottanut Pepe Teirikari. Leikkaajina olivat Jukka Eggert ja Salla Tuomi. Käsikirjoitustiimin muodostivat Ahti Taponen Pohjantähti-Elokuvasta sekä Kari Suistoranta ja Marja Siltala HKScanin viestinnästä.

Filmin ohjaaja Pami Teirikari kuvailee dokumenttia ja sen tekoprosessia näin:
” HKScanin historiaa käsittelevän minidokumentin tekeminen oli mielenkiintoinen aikamatka menneisyyteen. Yrityksen alkusanat on lausuttu aikana, jolloin Suomi kuului vielä Venäjän keisarikuntaan, lihateollisuus otti ensiaskeleitaan ja elokuva oli keksintönä vielä nuori. Dokumentin valmistusta edelsi mittava materiaalin jäljitys. Dokumentissa nähdään restauroituja katkelmia filmeistä, joista osaa ei ole esitetty valmistu-
misensa jälkeen ja osan oli todennäköisesti kuviteltu kadonneen kokonaan. Dokumentissa vanhoista filmeistä siirrytään televisiomainoksiin, jotka kertovat hauskasti eri aikakausien ruokatrendeistä ja elämästä. Dokumentissa nähdään 100-vuoden aikana tapahtunut kehitys niin lihateollisuudessa kuin koko yhteiskunnassa.”

Dokumentti on katsottavissa osoitteessa www.hkscan.com: http://www.youtube.com/watch?v=CDBrXhiQssU&feature=youtu.be
Sen englanninkielinen versio on sivuston englanninkielisessä osiossa: http://www.youtube.com/watch?v=0fHY8bOQCrE&feature=youtu.be

Tiedote pdf-muodossa

Lisätietoja:
HKScanin viestintä
- viestintäjohtaja Marja Siltala, etunimi.sukunimi@hkscan.com, p. 010 570 2290
- viestinnän asiantuntija Kari Suistoranta, etunimi.sukunimi@hkscan.com, p. 010 570 6101

Pohjantähti-Elokuva:
- Pami Teirikari, p. 040 903 0645, etunimi.sukunimi@ pohjantahti.net  

Tiedotteet:
- HKScan ja LSO Osuuskunta täyttävät 100 vuotta, 11.1.2013,
- Historiateos 100-vuotisen taipaleen kunniaksi, 11.1.2013,
- Tohtorin erikoisesta Mestarin lauantaihin - HKScan-konserni 100-vuotias, 9.7.2013

www.hkscan.com/fi/historiaa


HKScan on Pohjois-Euroopan johtavia ruokayhtiöitä. Sen kotimarkkinoihin kuuluvat Suomi, Ruotsi, Tanska, Baltia ja Puola. HKScan valmistaa, myy ja markkinoi sian- ja naudanlihaa, siipikarjatuotteita, lihavalmisteita ja valmisruokia vahvoilla tuotemerkeillä. Asiakkaita ovat vähittäiskauppa-, Food Service-, teollisuus- ja vientisektorit. Liikevaihto vuonna 2012 oli 2,5 miljardia euroa ja työntekijöitä noin 11 000.

 

LIITE:

Sata lihaisaa vuotta

Palkittu dokumentti kuvaa varsinaissuomalaisten karjankasvattajien vuonna 1913 perustaman maakunnallisen teurastamo-osuuskunnan kasvua ja laajenemista nykyiseksi kansainväliseksi ruoka-alan osaajaksi. Koska HKScanilla ja sen suurimmalla omistajalla, lihantuottajista muodostuvalla LSO Osuuskunnalla, on yhteinen historia, on myös merkkivuosi yhteinen.

Juhlavuoden dokumentissa HKScanin ja LSO:n vaiheet linkittyvät tiiviiksi osaksi Suomen historiaa. Siihen mahtuu kaksi maailmansotaa pulakausineen, mutta myös jälleenrakentamisen ja hyvinvoinnin kasvun aika.

Vientikaupan kukoistus

1930-luku oli LSO:lle merkityksellinen vuosikymmen. Se rakensi Turkuun pekoniteurastamon, jonka valmistamasta pekonikyljestä tuli menestystuote, jota vietiin Englantiin parhaimmillaan miljoonia kiloja vuodessa. Vuosikymmenen lopulla vietiin lisäksi naudanlihaa Keski-Eurooppaan. Menestyksellinen vienti täydensi kotimaan kauppaa ja toi osuuskunnalle myös hyvää taloudellista tulosta.

Sodan jälkeen hintasuhteet muuttuivat pysyvästi, vienti ei enää kannattanut, ja katseet käännettiin kotimaan markkinoille ja jalostusteollisuuden laajentamiseen. 1950-luvulla LSO:n lihavalmistetuotanto kuusinkertaistui sotaa edeltäneestä ajasta.

LSO:n ja HK:n ensimmäiset merkkituotteet tuotiin markkinoille jo 1960-luvun alkupuolella, mutta varsinaisesti 1970-luku muodostui läpimurroksi brändien rakentamisessa ja kuluttajamarkkinoinnin kehittämisessä.

Kansainväliseksi pörssiyhtiöksi

Historiadokumentista kuvastuu yrityksen ensimmäisten vuosikymmenten vahva osuustoiminnallinen aatemaailma ja arvopohja. Kysymys oli lihatalonpoikien tuotanto-osuuskunnasta.

Periaatteellisesti suurin muutos tapahtui 1988, kun Lounais-Suomen Osuusteurastamo yhtiöitti teollisuutensa ja markkinointinsa. Seuraava askel oli yhdeksän vuotta myöhemmin toteutunut yhtiön listaaminen Helsingin pörssiin. Osuuskunnan ja yhtiön liiketoiminnat erkanivat, ja LSO Osuuskunnan tehtävänä on sen jälkeen ollut toimia yhtiön suurimpana yksittäisenä omistajana.

Pörssilistautuminen vuorostaan mahdollisti nykyisin HKScanin nimellä tunnetun yrityksen kansainvälistymisen, joka alkoi vuonna 1998 Baltiasta.

HKScanin historiaan voi tutusta lisää tästä.