Siipikarjanlihan suosio kasvaa
100-vuotista historiaansa tänä vuonna juhliva HKScan on valmistanut ja markkinoinut siipikarjatuotteita Kariniemen tuotemerkillä 20 vuoden ajan. Vuonna 1993 yhtiö osti Kariniemi Oy:n siipikarjaliiketoiminnan ja yhdisti sen omaansa. Syntyi Suomen suurin siipikarjatalo.
Yritysoston seurauksena HKScanissa siipikarjanliha ohitti määrissä mitattuna naudanlihan ja kiilasi yhtiön hankintatilastossa toiseksi sianlihan jälkeen. Koko Suomen mittakaavassa vastaava käänne tapahtui paljon myöhemmin. Vasta vuonna 2005 siipikarjanlihan tuotanto ohitti ensimmäisen kerran naudanlihan tuotannon.
Yli puolet Suomessa kasvatettavista broilereista on lähtöisin HKScanin broilerikasvattajien tiloilta Varsinais-Suomesta ja Satakunnan eteläosista. Yhtiön siipikarjateollisuuden keskus sijaitsee tuotantoalueen keskellä Eurassa lyhyiden kuljetusmatkojen päässä tiloilta.
Munituskanoilla alkuun 1920-luvulla
Siipikarjanlihalla oli käyty kauppaa jo paljon ennen 1990-lukua. HKScanin teollisuuden varhaisvaihetta edustanut Lounais-Suomen Osuusteurastamo (nykyinen LSO Osuuskunta) aloitti kananlihan käsittelyn jo 1920-luvulla. Kysymys oli munituskanoista, joita tuottajat lähettivät teurastamolle. Suomalaiset eivät tuolloin juurikaan arvostaneet kananlihaa, ja siksi munintansa lopettaneet kanat päätyivät maatiloilla yleensä eläinten rehuksi tai tunkiolle.
Kananlihan kysyntä oli vähäistä ja tarjonta vaihteli suuresti vuodenaikojen mukaan. Siksi 1920- ja 30-luvulla LSO myi suurimman osan käsittelemästään kananlihasta ulkomaille. Tärkeimmät markkinakanavat saatiin Saksasta ja Ruotsista, mutta myös Englantiin lähti kanoja osuuskunnan Turun teurastamosta. Saksalaisille ja ruotsalaisille kananlihan käyttö oli tutumpaa.
Kaupankäynti oli kuitenkin melko pientä. 1930-luvulla, kun LSO oli maan suurin lihanvientiliike, siipikarjan osuus sen viennistä oli aivan marginaalinen. Ja vielä esimerkiksi vuonna 1954 kananlihan osuus LSO:n koko lihanhankinnasta oli vain 1,2 prosenttia. Vertailun vuoksi, vuonna 2012 siipikarjanlihan osuus konsernin kotimaan lihanhankinnasta oli lähes 40 prosenttia.
Amerikan herkku, broileri, tulee
Maatalousnäyttelyn yhteydessä kesällä 1960 LSO ensimmäistä kertaa grillasi broilereita messuvieraille maisteltavaksi. Ensimmäiset erät olivat paistitarkoitukseen kasvatettuja tavallisia kukkopoikia, mutta parin vuoden kuluessa maahan alkoi tulla oikeita liharotuisia kanoja, broilereita. Amerikan herkku teki tuloaan Suomeen.
Uuden trendin kotiutuminen vei silti vielä pitkään, ja alkuvuosina uuden toimialan nousut ja laskut koettiin selvästi.
|
|
Varsinais-Suomen maatalousnäyttely kesällä 1960 oli alkupiste HKScanin broileriliiketoiminnalle. |
Alkuvaiheessa broilerikannoissa oli vaihtelua ja kannat olivat laadultaan epätasaisia. Tietämys broilerien kasvatuksesta ja oikeanlaisesta ruokinnasta oli vasta karttumassa. Toimintatapojen vakiintumattomuuden vuoksi liha saattoi olla kuivaa ja sitkeää sekä joskus maistua kalalle.
Tarvittiin asennemuokkausta ja mainontaa sekä tuottajille että kuluttajille, tarvittiin reseptejä broileriruokia varten ja ennen kaikkea tarvittiin hyvä tuote. Sellaisen kehittäminen vei oman aikansa. LSO:ssa uuteen tulokkaaseen suhtauduttiin epäröiden, koska sen pelättiin kilpailevan sianlihan kanssa. Pelko osoittautui sittemmin turhaksi.
Ylellisyystuotteesta koko kansan ruuaksi
Broileri miellettiin pitkään ylellisyystuotteeksi ja niinpä sen käyttö oli kaikista lihalajeista selvimmin sidoksissa kuluttajan ansiotasoon. Koko kansan ruuaksi siitä ei vielä 1960- ja 70-luvulla ollut.
Varhaisimmat kulutustilastot vuodelta 1970 kertovat suomalaisten syöneen keskimäärin 0,8 kiloa siipikarjanlihaa henkeä kohden vuodessa. Ripeämmän kasvun vaihe alkoi 1990-luvun alun laman hellitettyä, ja vuonna 2012 määrä oli noussut jo melkein 19 kiloon henkeä kohti.
Oman panoksensa kulutuksen kasvuun antoivat Kariniemen Hunajamarinoidut fileesuikaleet, jotka tuotiin markkinoille 1992. Niistä tuli menestystuote, joka muutamassa vuodessa mullisti suomalaisperheiden arkiruokailun. Broilerinlihasta valmistuu aterioita nopeasti ja vaivattomasti, joten suikaleista tuli kätevä raaka-aine perinteisen sika-nauta jauhelihan rinnalle.
Hunajaiset suikaleet ovat säilyttäneet suosionsa jatkuvasti, vaikka kuluttajille on tuotu tarjolle uusia makuja ja vaihtoehtoja säännöllisin väliajoin.
Alan keskittyminen
Suomen Broileryhdistys ry laskee suomalaisen broilerituotannon alkaneen vuonna 1959. Vaikka epävarmuustekijöitä oli paljon, uusi ala kiinnosti rohkeimpia. Aluksi useimmat olivat maanviljelijöitä, joista jotkut halusivat taloudellisen tukijalan, osa oli luopunut eläimistä ja otti tyhjilleen jääneeseen navettaan broilereita kasvamaan. Vuosien varrella kasvatus muuttui sivutoimesta erikoistuneeksi lihantuotannoksi.
Myös liha-alan yritykset kiinnostuivat lupaavasta ja kannattavasta tuotannosta. Lounais-Suomen Osuusteurastamon lisäksi kaksi muuta osuusteurastamoa lähti mukaan, samoin muutama iso yksityinen yritys. LSO ja sen ympärille vuosien kuluessa muodostunut rypäs on merkittävästi vaikuttanut suomalaisen broilerituotannon kehitykseen ja keskittymiseen.
Vuonna 1974 LSO osti Huhtamäki-yhtymältä Jalostajan broilerituotannon ja -teurastamon, jotka Huhtamäki oli vuonna 1967 ostanut Vaasan Höyrymylly Oy:ltä, joka puolestaan oli hankkinut sen Tukoon kuuluneelta Suomen Säilyke Oy:ltä. Yrityskauppa vuonna 1974 kaksinkertaisti LSO:n silloisen broilerituotannon.
Kun broilerin suosio kasvoi 1970-luvun jälkipuolella ja lihataloilla alkoi olla investointitarvetta, LSO perusti naapurinsa Satahämeen Osuusteurastamon kanssa Broilertalo Oy:n, jolle valmistui tuotantolaitos Säkylään 1983. Se oli Pohjoismaiden suurin siihen aikaan ja käytti tuotteissaan Kokki-merkkiä. Vuonna 1989 Broilertalosta tuli LSO:n 100-prosenttinen tytäryhtiö.
Seuraavan kerran LSO kaksinkertaisti broilerituotantonsa vuonna 1993, kun se osti Kariniemi Oy:n siipikarjaliiketoiminnan Cultor Oy:ltä. Kariniemi oli perustettu 1966 ja siihen oli sittemmin liitetty pienehkö R. Tuomola Ky.
Broilertalon ja Kariniemen yhdistyminen toteutettiin siten, että broilerien teurastus ja leikkuu keskitettiin Kariniemen tuotantolaitokseen Euraan ja kypsien tuotteiden valmistus Broilertalon tuotantolaitokseen Säkylään. Myyntiorganisaatio rakennettiin Kariniemen organisaation pohjalta.
Keskittymiskehityksen tuloksena Suomessa on nykyään kolme broileriteurastamoa ja yksi kalkkunateurastamo. Alalla tarvitaan niin suuria investointeja sekä maatiloilla että tuotantolaitoksiin, että kynnys ryhtyä yrittäjäksi on ollut korkea.
Virossa ja Tanskassa
Siipikarjanlihan käyttö on kasvava trendi maailmalla, ja HKScan on varautunut siihen myös Suomen ulkopuolella muilla kotimarkkinoillaan.
Virossa maan suurin broilerin- ja kananmunien tuottaja AS Tallegg on kuulunut konserniin vuodesta 2001. Tallegg aloitti toimintansa 1956 valtionyhtiönä nimeltä Tallinna Linnuvabrik. Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen yritys yksityistettiin, ja 1993 siitä muodostettiin osakeyhtiö AS Tallegg, jonka pääpaikka sijaitsi Loossa Tallinnan naapurissa. AS Ranna Linnukasvatuksen oston myötä 1996 Talleggin tuotantomäärät melkein kaksinkertaistuivat, ja yhtiöstä tuli merkittävin ja käytännössä ainoa Virossa kasvatetun broilerin tuottaja. Tällä hetkellä Tallegg on keskittämässä toimintaansa Loosta Tabasalun uudistettuun ja laajennettuun tuotantolaitokseen.
HKScan laajensi toimintaansa Tanskaan vuonna 2010 ostettuaan maan suurimman siipikarjayhtiön, Rose Poultryn A/S:n. Sen juuret olivat kolmessa perheyrityksessä, joista vanhin oli aloittanut toimintansa jo 1952 Vinderupin kaupungissa Luoteis-Jyllanissa. Kaksi yhtiöistä päätti yhdistyä vuonna 1999 ja nimeksi otettiin Rose Poultry. Kolmas yhtiö liittyi mukaan 2002. Rose Poultryn päämarkkinat ovat Tanskan ohella Ruotsissa ja Englannissa. Lisäksi se vie siipikarjatuotteitaan Lähi-itään ja Kaakkois-Aasiaan.
|
LSO:n siipikarjateurastamon lähettämö Turussa vuonna 1958.
|
Varsinais-Suomen maatalousnäyttelyssä kesällä 1960 LSO grillasi broilereita ensimmäisen kerran. |
|
Popsi broileri vuosimallia 1974. Pakastettu kokonainen broileri hallitsi 1980-luvulle asti, jolloin sen rinnalle tulivat tuoreet broilerinpalat. Suikaleet yleistyivät 1990-luvulta lähtien.
|
Popsi broilerin mainos on vuodelta 1970.
|
|
Lehti-ilmoituksessa vuonna 1962 mainostettiin LSO:n meheviä kanoja ja suussa sulavia broilereita.
|
|
Lisätiedot:
HKScanin viestintä
Lehdistötiedote HKScan ja LSO Osuuskunta täyttävät 100 vuotta, 11.1.2013
Lehdistötiedote Tohtorin erikoisesta Mestarin lauantaihin, 9.7.2013
Lehdistötiedote HKScanin 100-vuotisdokumentti palkittiin kahdella kullalla Yhdysvalloissa, 7.8.2013
Lehdistötiedote HK Sininen Lenkki® täyttää 50 vuotta, 13.8.2013