HKScan on selvittänyt ja dokumentoinut suomalaisen broileriketjunsa kaikki vaiheet ja osa-alueet aina lintujen jalostuksesta broilerituotteiden valmistukseen saakka. Konsernin tavoitteena on lisätä ja jakaa tietoa ketjun eri vaiheista sekä osallistua jatkossakin aktiivisesti pohjoismaisen alkutuotannon kehittämiseen, kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja toimialaa koskevan lainsäädännön valmisteluun.

Selvityksen ajankohtaisuutta lisäsivät HKScanin keväällä valmistuneen sidosryhmädialogin vastaukset, joiden perusteella HKScanin sidosryhmät, kuten henkilöstö, asiakkaat, kuluttajat, tuottajat, media sekä muut yhteistyökumppanit, pitivät tärkeimpänä vastuullisuuden alueena eläinten hyvinvointia. Useita siihen liittyviä aiheita – kuten ”eläintautien, kuten salmonellan, hallinta”; ”asiallinen eläinten kohtelu tiloilla”; ”eläinten hyvinvointi alkutuotannossa” ja ”eläinten asianmukainen kohtelu teurastamoilla” – nousi tärkeimpien asioiden joukkoon.

 

Alkutuotannon raportointimäärät yllättivät
”Halusimme avata broileriketjumme vaihe vaiheelta ja tarkentaa sidosryhmiemme kokonaiskuvaa eläintuotannosta, siihen liittyvistä vastuista, velvoitteista, vapaaehtoisista toimista, saavutuksista ja myös kehitysmahdollisuuksista”, sanoo 2. heinäkuuta Oripään Okra-maatalousnäyttelyssä puhunut HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen.

 

Selvityksessään HKScan tarkasteli ketjun eri vaiheiden lisäksi niihin liittyvää EU:n ja kansallisen tason sääntelyä ja sen kustannuksia. Lisäksi selvitettiin erilaiset eläintuottajien velvoitteet, kuten esimerkiksi lakisääteisten ja vapaaehtoisen raportoinnin määrä, liittyen mm. eläinten terveyteen, tautisuojaan (mm. salmonella) sekä eläinten hyvinvoinnin seurantaan.

”Suomalaiset broilerituottajat raportoivat lähes kymmenelle eri taholle. Säännöllisesti tuottajat raportoivat neljään eri suuntaan; Eviralle sekä eläinten terveyden että rehujen osalta, tarkastuseläinlääkäreille, kunnan eläinlääkärille ja elintarviketeollisuudelle. Huomionarvoista on se, että merkittävä osa säännöllisestä raportoinnista ylittää lainsäädännön vaatimukset”, Kottonen kertoo.

 

Vapaaehtoisilla toimenpiteillä hyvinvointihyötyjä
HKScanin tutkimus osoittaa, että broilerialan omilla vapaehtoisilla toimenpiteillä tuoteturvallisuutta ja laatua sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia on kehitetty systemaattisesti, tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Suhteellisen pienillä suorilla kustannuksilla on saavutettu merkittävät hyödyt. ”Harva tietää, kuinka puhdasta suomalainen broileri on. Meillä on salmonellan suhteen nollatoleranssi ja viime vuosina ei broilerin kasvatuksessa ole käytetty antibiootteja lainkaan, mikä on maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen saavutus. HKScanin broileriketjussa salmonellakontrolli on vielä lain vaatimuksiakin tiukempaa”. Alkutuotannon ja teollisuuden suorat ja välilliset regulaatiokustannukset, kuten desinfioinnin ja tauotusten sekä tehtaiden omavalvonnan vaikutukset tuottavuuteen ja ansioihin ovat tutkimuksen ulkopuolella.

Toimitusketjun tiukalla ohjauksella ja tulosten seurannalla pystytään eläinten terveyttä ja hyvinvointia tarkastelemaan tilatasolla. Linnut kasvatetaan aina esimerkiksi turvepehkulla päällystetyllä lattialla, häkkejä ei käytetä kasvatuksen missään vaiheessa. Linnut kasvavat samassa parvessa koko elinikänsä ajan ja kasvattamot puhdistetaan perusteellisesti ennen kuin seuraavat linnut tuodaan kasvattamoon. Näin varmistetaan puhtaat ja turvalliset kasvatusolosuhteet ja samalla eläintauteja ennaltaehkäistään tehokkaasti.

Broilereiden tuotantoketjun kehittämiseksi on tärkeää korjata selvityksessä esiin nousseita parannuskohteita: alkutuotannon raportointitahoja on paljon, paikallisten viranomaisten menettelytavat ja asioiden käsittelyajat vaihtelevat eri puolella Suomea, lainsäädännön vaatimukset ja niiden kustannukset kumuloituvat tuotantoketjussa ja EU:n vähimmäisvaatimusten noudattaminen ei toteudu yhdenmukaisesti eri jäsenmaissa.


Kilpailu on globaalia – Suomalaisen lihan puhtaus vientivaltiksi
Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala. Koko elintarvikeketju maataloudesta elintarviketeollisuuteen työllistää Suomessa yli 300 000 henkilöä eli noin 12 % työssäkäyvästä työvoimasta. Vaikka Suomessa valmistettavien elintarvikkeiden kotimaisuusaste onkin noin 82 %, elintarviketeollisuus kansainvälistyy voimakkaasti.

”Liha-alan globaali kilpailu pakottaa pohjoismaiset eläintuottajat ja lihatalot tarkastelemaan kilpailukykyään entistä tarkemmin. Tuottajat ja teollisuus maksavat jo tänään n. neljä senttiä broilerikiloa kohden sääntelystä aiheutuvia suoria kustannuksia. Meillä on puhtaita, laadukkaita ja vastuullisesti tuotettuja lihatuotteita, joista voimme tehdä myös ainutlaatuisia vientituotteita. Toivon poliitikoilta ja virkamiehiltä ennakoivia toimia ja tukea suomalaisen alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden elinvoimaisuuden ylläpitoon, sen kilpailukyvyn turvaamiseen ja viennin esteiden poistamiseen. Pakottavaa sääntelyä ei tule lisätä suomalaiseen lihaketjuun, joka lakisääteisillä ja erityisesti omilla vapaaehtoisilla toimillaan on tuotelaadun osalta päässyt huipputuloksiin.”, toteaa Kottonen puheessaan.

HKScan aikoo tehdä vastaavat selvitykset sian- ja naudanlihan tuotantoketjujen tilanteesta.

 

Lisätietoja:
Hannu Kottonen, toimitusjohtaja, HKScan Oyj.
Soittopyyntöjä välittää konsernin viestintäjohtaja Marja-Leena Dahlskog, etunimi.sukunimi@hkscan.com puh. 050 50 200 60.

 

HKScan on johtava pohjoismainen lihaosaaja. Konsernimme myy, markkinoi ja valmistaa korkealaatuista ja vastuullisesti tuotettua sian-, naudan-, siipikarjan- ja lampaanlihaa, niistä valmistettuja tuotteita ja valmisruokia vahvoilla tuotemerkeillä. Asiakkaitamme ovat vähittäiskauppa-, food service-, teollisuus- ja vientisektorit. Kotimarkkinamme kattavat Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Baltian. Viemme tuotteita lähes 50 maahan. HKScanin liikevaihto on n. 2,1 miljardia euroa ja työntekijöitä on noin 7 700. Yhtiö on Euroopan johtavia lihayrityksiä.