HKScan Oyj               TILINPÄÄTÖSTIEDOTE          17.2.2012, klo 8.00

HKSCAN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1. - 31.12.2011:
HKSCANIN LIIKEVOITTO VAHVISTUI VUODEN VIIMEISELLÄ NELJÄNNEKSELLÄ

* Vuonna 2011 HKScan-konsernin liikevaihto nousi 2 491,3 miljoonaan euroon (2 113,9 milj. euroa): kasvua 17,9 %.
* Liikevoitto oli 39,6 miljoonaa euroa (48,0 milj. euroa).
* Sianlihaliiketoiminnan pitkään jatkuneet haasteet alkoivat helpottua vuoden loppua kohti ja tilanne on tasapainottumassa erityisesti Suomen markkina-alueella.
* Markkina-asemassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia millään konsernin markkina-alueella vuoden aikana. Markkina-aseman vahvistuminen jatkui kuitenkin Suomessa.
* Nettorahoituskulut olivat -30,9 miljoonaa euroa (-13,8 milj. euroa) ja kasvu edellisvuoteen verrattuna oli merkittävä. Pääasiallinen syy kasvuun oli lainamarginaalien nousu.
* Ohjeistus vuodelle 2012: liikevoiton arvioidaan olevan parempi kuin vuonna 2011.

HKSCAN-KONSERNIN TULOSLASKELMA, viimeinen neljännes ja koko vuosi
(miljoonaa euroa)

 

  Q4/2011 Q4/2010 2011 2010
Liikevaihto 649,8 595,7 2 491,3 2 113,9
Liikevoitto 17,6 15,7 39,6 48,0
 - % liikevaihdosta 2,7 2,6 1,6 2,3
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 0,6 -0,1 2,5 2,2
Rahoitustuotot ja -kulut, netto -9,1 -4,5 -30,9 -13,8
Voitto ennen veroja 9,1 11,1 11,3 36,5
 - % liikevaihdosta 1,4 1,9 0,5 1,7
Tuloverot -0,7 -2,4 1,0 -5,7
Tilikauden voitto 8,3 8,7 12,2 30,8
 - % liikevaihdosta 1,3 1,5 0,5 1,5
         
Tilikauden voiton jakautuminen:        
 - Emoyhtiön osakkeenomistajille 7,5 8,0 10,1 27,9
 - Määräysvallattomille omistajille 0,8 0,7 2,1 2,9
Yhteensä 8,3 8,7 12,2 30,8
         
Tulos/osake, laimentamaton euroa 0,14 0,15 0,18 0,52
Tulos/osake, laimennettu euroa 0,14 0,15 0,18 0,52

 

LOKA-JOULUKUU 2011
- Konsernin liikevaihto nousi viimeisellä neljänneksellä 9,1 % ja oli 649,8 miljoonaa euroa (595,7 milj. euroa).
- Liikevoitto oli 17,6 miljoonaa euroa (15,7 milj. euroa); kasvua 12,1 %.
- Suomessa liikevaihto oli 217,6 miljoonaa euroa (198,2 milj. euroa) ja liikevoitto 7,2 miljoonaa euroa (4,7 milj. euroa). Neljännes oli kannattavuudella mitattuna yksi viime vuosien parhaista.
- Ruotsissa liikevaihto oli 275,6 miljoonaa euroa (275,0 milj. euroa) ja liikevoitto 7,4 miljoonaa euroa (8,0 milj. euroa). Liikevaihdon kehitykseen vaikutti mm. odotuksia hiljaisempi joulusesonki.
 - Tanskassa liikevaihto oli 54,3 miljoonaa euroa (21,8 milj. euroa) ja liikevoitto -1,3 miljoonaa euroa (-0,0 milj. euroa). Liiketoiminnan kehittämisohjelma rasitti edelleen myös viimeisen neljänneksen tulosta. Lukuja tarkasteltaessa on huomioitava, että yhtiö konsolidoitiin HKScan-konserniin 29.11.2010 alkaen.
- Baltiassa liikevaihto kasvoi 44,9 miljoonaan euroon (42,0 milj. euroa) ja liikevoitto oli  2,8 miljoonaa euroa (1,8 milj. euroa). Liiketoiminnan kehitys jatkui vahvana.
- Puolassa liiketoiminta eteni suunnitellusti. Liikevaihto oli 73,9 miljoonaa euroa (72,6 milj. euroa) ja liikevoitto 3,5 miljoona euroa (3,0 milj. euroa).


TOIMITUSJOHTAJA MATTI PERKONOJA:

- HKScanin vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä liikevoitto elpyi alkuvuoden heikon kehityksen jälkeen. Vuosineljännes sujui odotetusti ja oli tuloksiltaan vuoden paras.
- HKScanin markkina-asema on vahva yhtiön kaikilla markkina-alueilla eikä siinä  ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
- Suomessa loppuvuoden aikana toteutetut myyntihintojen korotukset ja kustannusten karsiminen osaltaan palauttivat liiketoiminnan kannattavuuden paremmalle tasolle. Sikaketjun ohjatumpaan sopimustuotantoon siirtyminen etenee suunnitellusti. Vuoden 2011 merkittävin lanseeraus Suomessa oli HK Rypsiporsas®, joka osoittautui kaupallisesti todelliseksi menestykseksi. HKScan tuo vastaavan sianlihan Ruotsin markkinoille vuoden 2012 aikana Svensk Rapsgris-nimellä.
- Ruotsissa markkinatilanne jatkui haasteellisena koko vuoden. Ruotsalaisesta liharaaka-aineesta on pulaa ja sen tuottajahinta on korkea. Lihan tuonti Ruotsiin on kasvanut merkittävästi, mikä perustuu suurelta osin tuojien kannalta edulliseen valuuttakurssitilanteeseen.
- Tanskassa panostettiin vuoden 2011 aikana merkittävästi liiketoiminnan uuteen strukturointiin. Rose Poultry kehittää strategiansa mukaisesti tuoretuotteita kotimarkkinoilleen, erityisesti Ruotsiin.
- Baltiassa ja Puolassa liiketoiminnan vahva kehitys jatkui niin vuoden viimeisellä neljänneksellä kuin koko vuoden ajan.
- Konsernin rahoituskulut ovat kasvaneet merkittävästi.  Keskeinen lähiajan tavoite on kassavirran vahvistaminen ja sen myötä korollisen vieraan pääoman vähentäminen.
- Lihan kulutus on kasvanut konsernin kaikilla markkina-alueilla. Kuluttajat haluavat laadukasta ja vastuullisesti tuotettua ruokaa. Konserni on vastuullinen toimija liha-alalla, jonka tuotekehityksen ja valmistuksen lähtökohtana ovat tuotteiden hyvä maku ja korkea laatu.Perustana on tehokas ja läpinäkyvä tuotantoketju. Vastuullisuusohjelmaa toteutettiin HKScan-konsernissa vuonna 2011 Suomen, Ruotsin ja Baltian tytäryhtiöissä. Tanskassa Rose Poultry A/S aloitti ohjelmassa vuoden aikana.
- Maailmantalouden ongelmat eivät juurikaan vaikuta HKScanin tuotteiden kuluttajakysyntään, sillä konsernin laajassa tuoteportfoliossa on vaihtoehtoja eri kuluttajaryhmien monenlaisiin tarpeisiin.
- Vallitseva suuntaus kuluttajamarkkinan pirstoutumisessa pienempiin kuluttajaryhmiin vahvistuu edelleen.  Alan toimijoista menestyvät ne, jotka ymmärtävät ja hyödyntävät muutoksen herkemmin. Keskeinen tulevaisuuden menestystekijä on HKScan–konsernin vahvojen tuotemerkkien alla olevan tarjooman kehittäminen vastaamaan kuluttajien odotuksia. Ruoan maku ja laatu, vastuullinen tuotantotapa sekä hyvän ruoan synnyttämä elämyksellisyys korostuvat.


MARKKINA-ALUE SUOMI
(miljoonaa euroa)

 

  Q4/2011 Q4/2010 2011 2010
         
Liikevaihto 217,6 198,2 812,4 718,5
Liikevoitto 7,2 4,7 12,1 10,7
- Liikevoitto-% 3,3 2,4 1,5 1,5


Suomessa liikevaihto nousi 812,4 miljoonaan euroon (718,5 milj. euroa). Kasvusta noin puolet syntyi Järvi-Suomen Portti Oy:n liittämisestä konserniin vuoden 2011 alussa. Liikevoitto oli 12,1 miljoonaa euroa (10,7 milj. euroa).

Suomen liiketoiminnan kannattavuus parani viimeisellä neljänneksellä.  Pitkään jatkuneet sianlihaliiketoiminnan vaikeudet tasapainottuivat loppuvuotta kohti. Ylimääräinen sianlihavarasto saatiin purettua markkinoille kannattavasti. Toteutetut hinnankorotukset yhdessä tehostuneen tuotannonohjauksen kanssa korjasivat tilannetta vuoden loppua kohti.

Helmikuussa lanseeraattu HK Rypsiporsas® on osoittautunut menestykseksi markkinoilla. Rypsiporsastuotteiden voimakkaan kysynnän siivittämänä sianlihan kokonaiskulutus Suomessa kääntyi vuositasolla noin 5 prosentin kasvuun (Lähde: TNS Gallup, Lihabarometri). Markkina-asema vahvistui siipikarjassa, tuoreessa lihassa ja leivänpäällisissä.

Vuosi 2011 oli kaupallisesti hyvä. Konserni onnistui kesän grillauskaudessa. Myös loppuvuonna onnistuttiin erityisesti joulumyynnissä HK Rypsiporsas® -joulukinkun ansiosta. Markkina-asema vahvistui Suomessa.

HKScan Finland Oy:n tytäryhtiö Järvi-Suomen Portti Oy aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa. Kesällä ilmoitettiin tehostamisohjelmasta, jolla lisätään tuotannon tehokkuutta ja parannetaan Mikkelin tuotantolaitoksen kapasiteetin käyttöastetta vuosina 2011 - 2012. Päällekkäisyyksien purkamiseksi HKScan Finlandin muiden toimintojen kanssa aloitettiin Mikkelin logistiikkatoimintojen siirto Vantaalle.


MARKKINA-ALUE RUOTSI
(miljoonaa euroa)

 

  Q4/2011 Q4/2010 2011 2010
         
Liikevaihto 275,6 275,0 1 045,7 997,1
Liikevoitto 7,4 8,0 17,2 20,4
- Liikevoitto-% 2,7 2,9 1,6 2,0


Ruotsissa Scan AB:n liikevaihto vuonna 2011 oli 1 045,7 miljoonaa euroa (997,1 milj. euroa). Kruunuissa laskettuna liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla. Liikevoitto vuodelta 2011 oli 17,2 miljoonaa euroa (20,4 milj. euroa). Vertailuvuotta tarkasteltaessa on otettava huomioon vuoden 2010 aikana realisoituneet 7,9 miljoonan euron kertaluonteiset myyntivoitot. Vuonna 2010 tehostamisohjelman läpiviennistä aiheutui myös merkittäviä poikkeuksellisia kuluja.

Liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat päivittäistavarakaupan kasvun pysähtyminen Ruotsissa ja kaupan omien merkkien osuuden voimakas kasvu vuoden aikana. Lisäksi joulusesonki oli vuonna 2011 odotuksia hiljaisempi.

Sianlihan tuotantomäärät ovat Ruotsissa laskeneet edelleen. Tuonti kattaa yli 35 prosenttia kulutuksesta. Naudanlihan tuonti on jo yli 50 prosenttia kulutuksesta. Ruotsalaisen naudan- ja sianlihan niukkuus asettaakin paineita paikallisen raaka-aineen hankintahintoihin, jotka nousivat voimakkaasti loppuvuonna.

Syksyllä kerrottiin että markkinoille tuodaan uusi Hansa-merkkisten tuotteiden sarja vaihtoehdoksi kaupan merkeille. Hansa-tuotteisiin käytetään ensisijaisesti lihaa muista HKScan-konsernin yksiköistä Ruotsin ulkopuolelta, ottaen huomioon konsernin lihataseen, hintatason ja valuuttakurssit.

Loppuvuoden aikana Scan AB:n tytäryhtiö Annerstedt Flodins AB toi markkinoille alkuperämerkityn Chosen by Farmers -konseptin kuluttajapakatun lihan kategoriaan. Korkealaatuinen naudan ja lampaanliha tulee valikoiduilta lihakarjan kasvattajilta pääosin Uruguaysta, Australiasta sekä Uudesta-Seelannista. Chosen by Farmers on herättänyt kaupan ja kuluttajien kiinnostuksen Ruotsissa.

Scan AB tuo alkuvuonna ruotsalaisen rypsiporsaan (Svensk Rapsgris) ravintola-asiakkaille. Konsepti laajenee koskemaan vähittäiskauppaa kesän 2012 aikana. Kokeiluvaiheessa konsepti saavutti myös alkutuotannon piirissä merkittävää kiinnostusta. Tavoitteena onkin saada vuosia jatkunut porsaan alkutuotannon väheneminen kääntymään nousuun.


MARKKINA-ALUE TANSKA
(miljoonaa euroa)

 

  Q4/2011 Q4/2010*) 2011 2010*)
         
Liikevaihto 54,3 21,8 228,1 21,8
Liikevoitto -1,3 -0,0 -3,7 -0,0
- Liikevoitto-% -2,4 0,0 -1,6 0,0


*) Rose Poultry A/S konsolidoitiin HKScan-konserniin 29.11.2010 alkaen.

Tanskassa Rose Poultry A/S:n liikevaihto vuonna 2011 oli 228,1 miljoonaa euroa (21,8 milj. euroa). Liikevoitto oli -3,7 miljoonaa euroa (-0,0 milj.euroa). Lukuja tarkasteltaessa on huomioitava, että yhtiö konsolidoitiin HKScan-konserniin 29.11.2010 alkaen.

Liiketoiminnan heikkoon kehitykseen vuonna 2011 vaikutti myyntihintojen, erityisesti broilerin koipireiden, matala taso EU-markkinoilla ja Lähi-idässä. Samanaikaisesti kustannukset kasvoivat alkuvuonna lähinnä korkeiden raaka-ainehintojen vuoksi.

Viimeisen neljänneksen huonoon kannattavuuteen vaikutti muun muassa broilerin koipireiden vientivarastojen purkaminen. Loppuvuonna uudelleen avautunut Malesian-vientimarkkina kohentaa viennin volyymejä ja kannattavuutta. Yhtiössä käynnissä oleva liiketoiminnan kehittämisohjelma etenee suunnitelmien mukaan, tosin se myös aiheutti ylimääräisiä kustannuksia vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

Rose Poultryn kehittämis- ja keskittämistoimet jatkuivat Vinderupin ja Skovsgaardin tuotantolaitoksilla. Teurastusten lopettaminen Padborgin tuotantolaitoksella toisen neljänneksen aikana vähensi yhtiön henkilöstömäärää 50:llä.

Strategiansa mukaisesti Rose Poultry keskittyy tulevaisuudessa entistä enemmän tuoreisiin siipikarjatuotteisiin erityisesti Tanskan ja Ruotsin markkinoilla. Vuoden 2012 aikana se lanseeraa näille markkinoille sarjan uutuuksia.


MARKKINA-ALUE BALTIA
(miljoonaa euroa)

 

  Q4/2011 Q4/2010 2011 2010
         
Liikevaihto 44,9 42,0 173,3 160,4
Liikevoitto 2,8 1,8 9,8 8,7
- Liikevoitto-% 6,2 4,3 5,6 5,4


Baltian markkina-alueen liikevaihto vuonna 2011 oli 173,3 miljoonaa euroa (160,4 milj. euroa) ja liikevoitto oli 9,8 miljoonaa euroa (8,7 milj. euroa).

Korkeat raaka-aineiden hinnat ja nousseet energiakustannukset tekivät vuodesta haasteellisen. Koko Baltiassa inflaatio nosti ruoan hintaa, mikä puolestaan vaikutti kulutukseen. Erityisesti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla kuluttajakäyttäytyminen muuttui selvästi epävarmemmaksi.  HKScanin Baltian yksiköt ovat kuitenkin sopeutuneet vallitsevaan markkinatilanteeseen hyvin ja pitäneet vahvan kannattavuutensa tavoitteiden mukaisesti. Menestys on saavutettu oikealla tuotevalikoimalla ja aktiivisella kustannuskurilla. Myynti koko Baltian markkina-alueella kasvoi. Eniten liikevaihto kasvoi Liettuassa.

Rakvere Lihakombinaatin ja erityisesti Talleggin sesonkituotteiden myynti onnistui hyvin. Tallegg on kehittänyt tuotteitaan ja uusinut tuotantoprosessejaan ja -linjojaan kasvavaan kysyntään vastaamiseksi. Latviassa tuotannon uudelleenorganisointi saatiin päätökseen suunnitellusti toukokuun lopussa. Liettuassa kasvuun vaikuttivat uudet onnistuneet tuotteet ja asiakassuhteiden kehittäminen.


MARKKINA-ALUE PUOLA
(miljoonaa euroa)

 

*) Q4/2011 Q4/2010 2011 2010
         
Liikevaihto 73,9 72,6 298,9 279,3
Liikevoitto 3,5 3,0 12,7 15,5
- Liikevoitto-% 4,7 4,1 4,2 5,6

*) Luvut tarkoittavat HKScanin osuutta (50 %) Sokolów-konsernin luvuista.

Puolassa Sokolówin liikevaihto kasvoi edellisvuodesta. HKScan-konsernille kirjattu osa (50 %) oli 298,9 miljoonaa euroa (279,3 milj. euroa). Liikevoittoa kertyi 12,7 miljoonaa euroa (15,5 milj. euroa). Joulukuun myynti ylsi kaikkien aikojen ennätykseen.

Sokolówin myynti eteni suunnitellusti sekä moderneissa että perinteisissä kaupan ketjuissa. Kustannusten nousu sianlihan tuotannossa jatkui Puolassa. Kustannusnousujen siirtäminen myyntihintoihin on ollut haastavaa, mikä on heikentänyt sianlihan kannattavuutta.

Vuosi 2011 oli Puolan liha-alalla yleisesti ottaen haastava, mistä kärsivät eniten teurastukseen ja leikkuuseen erikoistuneet pienet ja keskisuuret yritykset. Sokolówin kaltaiset suuret ja monipuolisesti toimivat yritykset ovat selvinneet tilanteesta paremmin. Vuoden merkittävin investointi Puolassa liittyi lihavalmistetuotannon kehittämiseen.


INVESTOINNIT
Konsernin bruttoinvestoinnit tuotannollisiin kohteisiin olivat vuonna 2011 yhteensä 61,0 miljoonaa euroa (70,7 milj. euroa). Ne jakaantuivat markkina-alueittain seuraavasti:

 


(miljoonaa euroa)
   
  2011 2010  
Suomi 17,3 20,2  
Ruotsi 8,9 27,5  
Tanska 7,8 0,7 2)  
Baltia 12,4 14,5  
Puola 1) 14,5 7,8  
1) HKScanin osuus (50 %) Sokolówin investoinneista.
2) Rose Poultry 29.11.-31.12.2010.  


Suomessa merkittävimpiä investointeja oli Outokummun nautateurastamon laajennus, joka valmistui kesällä. Lisäksi Forssan ruhovaraston jäähdytyskapasiteettia kasvatettiin. Ruotsissa merkittävimpiä kohteita olivat Kristianstadin ja Linköpingin yksiköiden prosessien kehittäminen. Tanskassa investoinnit liittyivät Rose Poultryn tuotantoprosessien kehittämiseen. Baltiassa merkittävimmät investoinnit liittyivät edelleen valmistuskapasiteetin varmistamiseksi tehtyihin tuotantolinjojen uudistuksiin Rakveressa sekä Talleggin tuotannon rakenneohjelmaan. Puolassa merkittävimmät kohteet olivat Sokolów Podlaskin tuotantolaitoksen kehittäminen ja Tarnówin tuotantolaitoksen nautateurastuslinja.


RAHOITUS
Konsernilla oli korollista velkaa vuoden lopussa 504,2 miljoonaa euroa (514,2 milj. euroa). Lainamäärä laski vähän edelliseen vuoteen verrattuna, joskin marraskuussa 2010 toteutetun Rose Poultryn hankinnan vuoksi lainamäärä oli suurimman osan vuotta vertailuvuotta selvästi korkeammalla tasolla.

Nettorahoituskulut kasvoivat merkittävästi edellisvuodesta ja olivat -30,9 miljoonaa euroa (-13,8 milj. euroa). Kasvun suurimmat syyt olivat lainamarginaalien nousu, Rose Poultryn hankinnasta aiheutunut lainamäärän kasvu, korkojohdannaisten kustannukset sekä korkeampi korkotaso.

Konsernin maksuvalmius on ollut koko tilikauden hyvä. Käyttämättömien, sitovien valmiusluottojen määrä 31.12.2011 oli 204 miljoonaa euroa (203 milj. euroa). Lisäksi konsernilla oli muita käyttämättömiä shekkitili- ym. limiittejä 26 miljoonaa euroa (34 milj. euroa).  Yhtiö nosti marraskuussa 2011 yritystodistusohjelmansa kokoa 100 miljoonasta eurosta 200 miljoonan euroon. Yritystodistusohjelmasta oli käytössä vuoden vaihteessa 109,3 miljoonaa euroa (37 milj. euroa).

Yhtiön lainoista suuri osa erääntyy vuosina 2013 - 2014. Yhtiö on aloittanut neuvottelut jälleenrahoituksesta. Euromaiden velkakariisi, euron kriisi ja samanaikaisesti pankkeihin kohdistuvat tiukentuneet pääomavaateet lisäävät rahoituskustannusten nousun riskiä. Yhtiön nykyisissä lainasopimuksissa on tavanomaiset tulokseen ja taseeseen liittyvät ehdot. Taloudelliset kovenantit ovat nettovelkaantumisaste (gearing) ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen.

Omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 33,6 prosenttia (34,0 %).


VEROT
Konsernissa veroja tuloutui vuoden 2011 aikana 1,0 miljoonaa euroa (-5,7 milj. euroa). Efektiivinen veroaste oli positiivinen (-15,6 %). Tähän vaikuttivat useat eri tekijät. Verotuksellisista tappioista on kirjattu laskennalliset verosaamiset paikallisilla verokannoilla. Baltian toiminnassa on pystytty hyödyntämään Viron 0-verokantaa, koska yhtiö ei ole toistaiseksi suunnitellut jakavansa Baltian voittoja.


VALUUTTAKURSSIEN VAIKUTUS
Konsernin keskeisistä valuutoista Ruotsin kruunun kurssi vaihteli vuoden aikana, mutta päätyi vuoden 2010 lopun tasolle. Puolan zloty heikkeni yli 10 prosenttia. Tanskan kruunun kurssimuutokset olivat vähäisiä, koska kruunu on sidottu euroon tietyllä vaihteluvälillä.

Valuuttojen kurssivaihtelut näkyvät konsolidoitaessa ulkomaisten liiketoimintasegmenttien lukuja emoyhtiön toimintavaluuttaan euroon. Ulkomaisten tytäryhtiöiden omista pääomista keskimäärin puolet oli suojattu tilinpäätöshetkellä. Viron siirryttyä euron käyttöön tammikuussa 2011 EEK-määräiset oman pääoman suojaukset päättyivät.


TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA
HKScan-konsernin tutkimus- ja kehitystoiminta liittyy pääasiassa normaaliin tuotekehitystyöhön. Se tarkoittaa tuoteuutuuksien kehittämistä vuoden tai kahden aikajänteellä sekä markkinoilla jo olevien tuotteiden ajanmukaistamista. Tutkimukseen ja kehitykseen käytettiin vuonna 2011 yhteensä 11,2 miljoonaa euroa (9,6 milj. euroa), eli 0,4 prosenttia liikevaihdosta.

Tavanomaista merkittävämpi hanke on HK Rypsiporsas®, jonka markkinointi aloitettiin Suomessa helmikuussa 2011. Laajoissa tutkimuksissa kehitetyn ruokintaohjelman mukaisesti Rypsiporsaat ruokitaan kotimaisella viljalla ja rypsiöljyllä, mikä parantaa niiden lihan rasvan laatua. Rypsiporsaan rasvasta 2/3 on pehmeää, ja se sisältää jopa neljä kertaa enemmän omega 3 -rasvahappoja kuin tavallinen porsaanliha. Vuoden 2011 aikana HK Rypsiporsas® -valikoimaa laajennettiin sekä aloitettiin innovaation sovittaminen Ruotsin markkinoille Svensk Rapsgris -nimellä.


YRITYSVASTUU
Vastuunsa tunnistavana suurena eurooppalaisena lihayhtiönä HKScan toimii lainsäädäntöä ja viranomaisvaatimuksia noudattaen. Osana toimintansa jatkuvaa parantamista HKScanin tytäryhtiöt osallistuvat aktiivisesti alan tutkimus- ja kehityshankkeisiin. HKScan pyrkii lisäämään toimintaketjunsa läpinäkyvyyttä ja siten vahvistamaan sidosryhmien luottamusta koko toimintaketjun toimintaan.

Vastuullisuusohjelmassaan HKScan keskittyy toimialalleen olennaisimpiin vastuullisuuden osa-alueisiin. Elintarvikealalle tärkeimmät osa-alueet ovat tuoteturvallisuus, ravitsemus, ympäristöasiat, henkilöstön työhyvinvointi, tuotantoeläinten hyvinvointi, paikallisuus ja taloudellinen vastuu (MTT 2009). HKScanin päivittäistä toimintaa ohjaavat osa-alueittain laaditut vastuullisuusperiaatteet. Vastuullisuusohjelmaa toteutettiin vuonna 2011 Suomen, Ruotsin ja Baltian tytäryhtiöissä. Tanskassa Rose Poultry A/S aloitti ohjelmassa vuoden aikana.

Tuotekehityksessä HKScan panostaa laadukkaisiin ja ravitsemuksellisesti täysipainoisiin tuotteisiin.  Esimerkkinä tästä on HK Ruokatalon Suomessa kehittämä HK Rypsiporsas®, missä porsaan rehuun lisätty rypsiöljy pehmentää rasvan laatua luontaisella tavalla.

Useimmilla konsernin tuotantolaitoksilla on sertifioitu ISO 22000 tuoteturvallisuuden hallintajärjestelmä tai vähittäiskaupan sertifikaatit Iso-Britanniasta (BRC) tai Saksasta (IFS). Valtaosassa tehtaita Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa on ISO 9001 –standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä sekä ISO 14001-standardin mukainen ympäristönhallintajärjestelmä.

HKScanin periaatteena on toimia niin, että tuotannosta aiheutuu ympäristölle mahdollisimman vähän haittaa. Periaatetta sovelletaan käytäntöön kaikilla markkina-alueilla ottaen huomioon voimassa olevat paikalliset ja unionitason säännökset ja sertifiointimenettelyt.

Elintarviketeollisuudessa suurin ympäristökuormitus aiheutuu energiasta, vedestä, bioperäisten materiaalien käsittelystä syntyvistä jätteistä, jätevesistä ja lämpökeskusten savukaasuista. HKScanin tavoite on vähentää energian ja veden kulutusta suhteessa tuotantoon (eli ominaiskulutusta), vähentää jätteiden määrää ja tehostaa niiden lajittelua. Ympäristöystävällisempien ja uusiutuvien pakkausmateriaalien käyttöä lisätään asteittain.

Tuotantoeläinten terveys ja hyvinvointi ovat perusedellytyksiä koko lihaketjun toiminnalle ja kannattavuudelle. Hyvinvointi vähentää tuotantoeläinten stressiä, sairastavuutta ja sitä kautta lääkityksen tarvetta. Hyvinvointi otetaan huomioon eläinjalostuksessa, eläinten pito-olosuhteissa ja kuljetuksissa. HKScanin tytäryhtiöissä valvotaan tuotantoeläinten hyvinvointia ja kehitetään sen mittaamista.


MUUTOKSET HALLITUKSESSA
Yhtiön hallituksen kokoonpano muuttui 4.2.2011, jolloin koolle kutsuttu ylimääräinen yhtiökokous valitsi hallituksen uusiksi jäseniksi Juha Kylämäen, Niels Borupin ja Tero Hemmilän. Uusien jäsenten valinta tuli ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun hallituksen jäsenet Markku Aalto, Tiina Varho-Lankinen ja Matti Murto olivat 4.1.2011 ilmoittaneet eroavansa. Asiasta on kerrottu tarkemmin 4.1.2011 julkistetussa pörssitiedotteessa. Valittujen uusien jäsenten lisäksi hallitukseen kuuluivat entuudestaan Matti Karppinen, Pasi Laine ja Otto Ramel.

HKScanin varsinainen yhtiökokous, joka oli 27.4.2011, valitsi hallitukseen uudelleen Juha Kylämäen, Niels Borupin, Matti Karppisen, Tero Hemmilän ja Otto Ramelin sekä uudeksi jäseneksi Henrik Treschowin.


MUUTOKSET JOHDOSSA
HKScanin hallitus nimitti 17.11.2011 KTM Hannu Kottosen yhtiön seuraavaksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa maaliskuun alussa 2012 nykyisen toimitusjohtajan Matti Perkonojan jäädessä eläkkeelle. Kottonen siirtyy HKScaniin Metsä Tissue Oyj:stä, jonka toimitusjohtajana hän on ollut vuodesta 2006. Tätä ennen hän toimi M-real Oyj:n Consumer Packaging -liiketoiminta-alueen vetäjänä vuosina 2004–2006 sekä Huhtamäki-konsernissa eri tehtävissä, mm. talousjohtajana ja Fresh Food Packaging -yksikön johtajana.

KTM Sirpa Laakso aloitti HKScan Oyj:n henkilöstöjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä 13.1.2011. Laakso vastaa HKScanin HR-toiminnoista ja niiden kehittämisestä konsernin kaikilla markkina-alueilla.

Hallinto- ja lakiasiainjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä aloitti 10.5.2011 konsernin lakimies, varatuomari Markku Suvanto. Hän vastaa HKScan-konsernin lakiasioista sekä ulkoisen hallinnon osalta viranomaissuhteiden järjestämisestä ja konsernin sisäisen hallinnon järjestämisestä sekä niiden toimivuudesta.

Rose Poultry A/S:n toimitusjohtajan tehtävä jäi avoimeksi, kun siitä vastannut ekonomi Olli Antniemi menehtyi sairauskohtaukseen 24.11.2011. Olli Antniemi osallistui keskeisesti konsernin voimakkaaseen kansainvälistymiseen. Ennen Rose Poultryn toimitusjohtajuutta hän oli HKScanin strategia- ja kehitysjohtajana, Scan AB:n toimitusjohtajana, Baltian toimintojen johtajana sekä HK Ruokatalossa markkinointi- sekä vientijohtajana. Rose Poultryn uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin 11.1.2012 ekonomi Thomas Olander. Nimityksestä kerrotaan jäljempänä kohdassa ”Tilikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia”.


MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA
HKScan Finland Oy:n ja Osuuskunta Karjaportin 90/10–osuuksin perustama Järvi-Suomen Portti Oy aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa. Yhtiö valmistaa lihavalmisteita Mikkelissä Osuuskunta Karjaportin omistamalla Tikkalan tuotantolaitoksella. HKScan Finland nosti omistusosuutensa Järvi-Suomen Portista toukokuussa 100 prosenttiin.

Konsernin Suomen liiketoiminnassa lihan hankinta ja alkutuotanto sekä rehukauppa keskitettiin yhteen yhtiöön vuoden 2011 alussa. Rehuyhtiö Lounaisfarmin ja HK Ruokatalon broileriketjun alkutuotannon tehtävät siirrettiin hankintayhtiö LSO Foodsiin, jonka nimi vaihtui samalla HK Agri Oy:ksi.


YHTIÖKOKOUSTEN PÄÄTÖKSET
(1) HKScan Oyj:n 4.2.2011 kokoontuneen ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksistä on kerrottu edellä kohdassa ”Muutokset hallituksessa”.

(2) HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti 27.4.2011 emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vuodelta 2010. Osinkoa päätettiin jakaa hallituksen esityksen mukaisesti 0,22 euroa osakkeelta.

HKScanin suurimman osakkeenomistajan LSO Osuuskunnan ehdotuksesta yhtiökokous päätti, että yhtiön hallituksen jäsenten lukumäärä on kuusi. Juha Kylämäki, Niels Borup, Matti Karppinen, Tero Hemmilä ja Otto Ramel valittiin hallituksen ehdotuksen mukaisesti uudelleen seuraavalle toimikaudelle ja uudeksi jäseneksi valittiin LSO Osuuskunnan ehdotuksesta Henrik Treschow. Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Juha Kylämäen ja varapuheenjohtajaksi Niels Borupin, molemmat uudelleen.

Hallituksen nimitysvaliokunnan suosituksen mukaisesti yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten palkkiot pysyvät ennallaan; vuosipalkkiona maksetaan hallituksen jäsenelle 21 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 25 800 euroa ja hallituksen puheenjohtajalle 51 600 euroa. Lisäksi hallituksen ja sen valiokuntien kokouksista maksetaan palkkiota 500 euroa kokoukselta. Matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Varsinaisiksi tilintarkastajiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Johan Kronberg ja KHT Petri Palmroth sekä varatilintarkastajiksi KHT Mika Kaarisalo ja KHT Jari Viljanen.

Yhtiökokouksen 27.4.2011 hallitukselle myöntämät valtuudet on selostettu jäljempänä kohdassa ”Hallituksen voimassa olevat valtuudet”.


OSAKKEENOMISTAJAT JA OSAKEPÄÄOMA
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä yhtiön osakasluettelossa oli vuoden 2011 lopussa 11 802 osakkeenomistajaa. Vuotta aikaisemmin lukumäärä oli 12 524. Yhtiön kaikista osakkeista 20,1 prosenttia (23,3 %) oli hallintarekisteröidyillä ja ulkomaisilla omistajilla.

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilivuoden alussa ja lopussa 66 820 528,10 euroa. Osakekanta jakaantui seuraavasti:

 


A-osakkeita
49 626 522 kpl 90,19 %
K-osakkeita 5 400 000 kpl 9,81 %
Yhteensä 55 026 522 kpl 100,00 %

Yhtiöjärjestyksen mukaan kullakin A-osakkeella on yksi ääni ja kullakin K-osakkeella 20 ääntä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan (4 735 000 kpl) ja Sveriges Djurbönder ek.för:in (665 000 kpl) omistuksessa. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko-oikeus. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.


LIPUTUSILMOITUKSET
HKScan ei vastaanottanut liputusilmoituksia vuoden 2011 aikana.


OSAKEPÄÄOMAN MUUTOKSET VUOSINA 2010–2011
Yhtiö ei toteuttanut osakepääoman korotuksia tilikauden 2011 aikana. Joulukuussa 2010 toteutettiin Rose Poultry A/S:n omistajille (Vinderup Poultry A/S:lle, Skovsgaard Fjerkræslagteri A/S:lle ja Hedegaard A/S:lle) suunnattu 8,0 miljoonan euron osakeanti. Se kirjattiin kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP), mistä syystä osakepääoma ei korottunut.


OSAKKEIDEN NOTEERAUS
HKScanin A-sarjan osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 6.2.1997 lähtien. Vuonna 2011 yhtiön osakkeita vaihdettiin 11 765 471 kappaletta, joiden arvo yhteensä oli 71 137 019 euroa. Vuoden ylin kurssinoteeraus oli 7,98 euroa ja alin 4,08 euroa. Keskikurssi oli 6,05 euroa ja vuoden lopun päätöskurssi 5,64 euroa. Vuoden aikana yhtiön osakkeen kurssi laski 21,1 prosenttia. Koko pörssiin listattua ruokateollisuutta kuvaava toimialaindeksi (HX302020GI) laski puolestaan vuodessa 17,5 prosenttia eli 36,0 pistettä.

Yhtiön ulkona olevan osakekannan markkina-arvo oli tilikauden lopussa 310,3 miljoonaa euroa ja vuotta aikaisemmin 393,1 miljoonaa euroa. Tästä A-osakkeiden markkina-arvo oli 279,9 miljoonaa euroa ja listaamattomien K-osakkeiden laskennallinen markkina-arvo 30,5 miljoonaa euroa.

HKScanilla on FIM Pankkiiriliike Oy:n kanssa NASDAQ OMX:n Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävä markkinatakaussopimus.


YHTIÖN OMAT OSAKKEET
HKScanin hallussa oli tilivuoden 2011 alussa ja lopussa yhteensä 53 734 yhtiön omaa A-sarjan osaketta. Niiden markkina-arvo oli vuoden lopussa 0,30 miljoonaa euroa, osuus kaikista osakkeista 0,10 prosenttia ja äänimäärästä 0,03 prosenttia. Omille osakkeille ei makseta osinkoa.

HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET
(1) 27.4.2011 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien A-sarjan osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta niin, että hankittavia ja/tai pantiksi otettavia osakkeita on enintään 2 500 000 kappaletta, mikä on noin 4,5 % yhtiön kaikista osakkeista ja noin 5,0 % A-sarjan osakkeista.

Omia osakkeita voidaan hankkia vain vapaalla omalla pääomalla, jolloin hankinnat vähentävät yhtiön voitonjakoon käytettävissä olevia varoja. Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan.

Osakkeet voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi. Lisäksi osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.

Hallitus päättää, miten osakkeita hankitaan. Hankinnassa voidaan käyttää mm. johdannaisia. Osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankinta). Suunnattu omien osakkeiden hankinta edellyttää aina yhtiön kannalta painavaa taloudellista syytä eikä valtuutusta voida käyttää osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti. Valtuutus on voimassa 30.6.2012 asti ja se kumoaa yhtiökokouksen 23.4.2010 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta.

(2) Yhtiökokous valtuutti lisäksi hallituksen päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 2 500 000 A-sarjan osakkeen annista, mikä vastaa noin 4,5 % yhtiön kaikista osakkeista ja noin 5,0 % A-sarjan osakkeista.

Hallitus voi päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Antivaltuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua suunnatusti. Valtuutus on voimassa 30.6.2012 asti ja se kumoaa yhtiökokouksen 23.4.2010 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Osakeantia sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskeva valtuutus myönnettiin, jotta yhtiön hallitus voisi joustavasti päättää yhtiön kannalta tarpeellisista pääomamarkkinatransaktioista esimerkiksi yrityksen rahoitustarpeen turvaamiseksi tai yrityskauppojen toteuttamiseksi. Suunnattu osakeanti edellyttää aina yhtiön kannalta painavaa taloudellista syytä eikä valtuutusta voida käyttää osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti.

Hallitus ei käyttänyt yhtiökokoukselta saamiaan valtuutuksia vuoden 2011 aikana.


HENKILÖSTÖ
HKScan-konsernin palveluksessa työskenteli vuoden 2011 aikana keskimäärin 8 287 henkilöä. (Vuonna 2010 Tanska poislukien konsernin palveluksessa oli keskimäärin 7 491 henkilöä.) Vuoden 2011 lopussa konsernin palveluksessa oli 7 882 henkilöä (8 058). 

Henkilöstön lisäys johtui vuoden 2010 aikana toteutetuista yritysjärjestelyistä. Tanskalainen Rose Poultry A/S ja latvialainen AS Jelgavas Galas Kombinats tulivat konserniin vuoden 2010 jälkipuolella ja Järvi-Suomen Portti Oy vuoden 2011 alussa.

Markkina-alueittain henkilöstöä oli keskimäärin:

 

  2011 2010
Suomi 2 750 2 464
Ruotsi 2 789 3 143
Tanska 867 -
Baltia 1 881 1 884
Yhteensä 8 287 7 491


Vertailuvuoden luvuissa ei ole huomioitu Tanskaa, joka konsolidoitiin konserniin vasta 29.11.2010.
Lisäksi Sokolów-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 6 191 (5 734) henkilöä.

Henkilöstö maittain tilikauden lopussa:

 

  31.12.2011 % 31.12.2010 %
Suomi 2 564 32,5 % 2 325 28,9 %
Ruotsi 2 511 31,9 % 2 622 32,5 %
Viro 1 543 19,6 % 1 605 19,9 %
Tanska 844 10,7 % 969 12,0 %
Latvia 208 2,6 % 292 3,6 %
Puola (Scan) 153 1,9 % 189 2,3 %
muut maat 59 0,7 % 57 0,8 %
Yhteensä 7 882   8 058  


Lisäksi Sokolów-konserni työllisti 6 175 (6 145) henkeä.

HKScan-konsernilla on henkilöstöä kymmenessä maassa Euroopassa. Operatiivinen johto kussakin maassa huolehtii siitä, että konsernin yritykset ottavat toiminnassaan huomioon säädökset ja sopimukset, jotka kyseisissä maissa ohjaavat työntekoa, palkkausta ja muita työehtoja sekä työturvallisuutta. Vuoden 2011 aikana panostettiin koko konsernin kattavan henkilöstöhallintomallin kehittämiseen, jonka yhtenä keskeisenä osa-alueena oli kompetenssien kehittäminen.

Konsernijohdon ja henkilöstön edustajien vuoropuhelua edistävä HKScan-konsernin eurooppalainen yritysneuvosto (EWC) aloitti toimintansa syksyllä 2011. Neuvosto toimii keskustelevana yhteistoimintaelimenä konsernin ja sen henkilöstön välillä asioissa, jotka ovat merkittäviä ja jotka laajuudeltaan ylittävät valtioiden rajat. EWC kokoontuu kahdesti vuodessa jossakin HKScanin toimialueeseen kuuluvassa maassa. Ensimmäinen kokous järjestettiin Vantaalla.


OSAKEPOHJAISET KANNUSTINJÄRJESTELMÄT
Yhtiöllä ei ole käytössä osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä.

Vuosina 2006 – 2008 yhtiöllä oli avainhenkilöille kohdennettu osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Siihen liittynyt kolmen vuoden sitouttamisjakso umpeutui 1.1.2011, jolloin osakkeet vapautuivat saajiensa vapaaseen käyttöön.


LÄHIAJAN RISKEJÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ
HKScan-konsernin liiketoiminnassa merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät raaka-aineiden, erityisesti suomalaisen ja ruotsalaisen sianlihan sekä tanskalaisen siipikarjanlihan hintakehitykseen ja saatavuuteen. Markkina-aluekohtaisia epävarmuustekijöitä liittyy Suomessa ja Ruotsissa liiketoiminnan kehittämisohjelmien sekä Tanskassa Rose Poultryn uuden liiketoimintamallin läpiviennin onnistumiseen.

Maailmantalouden haasteet jatkuvat. Suuret vaihtelut konsernin keskeisissä valuutoissa ja rahan hinnan nousu voivat vaikuttaa konsernin kilpailukykyyn, liikevaihtoon ja tulokseen sekä taseeseen. Kysynnässä konsernin markkina-alueilla tai vientimarkkinoilla voi tapahtua taloudellisesta tilanteesta, kuten esimerkiksi kasvavasta työttömyydestä, aiheutuvia muutoksia. Nämä saattavat vaikuttaa konsernin liikevaihtoon ja tulokseen.

Mahdolliset ennakoimattomat viranomaismenettelyt saattavat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan vientimarkkinoilla.

Elintarviketeollisuuden raaka-ainehuollossa eläintautien mahdollisuutta ei voida koskaan kokonaan sulkea pois.


TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISIÄ TAPAHTUMIA
HKScanin tanskalaisen tytäryhtiön Rose Poultry A/S:n uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin 11.1.2012 lukien ekonomi Thomas Olander. Hän siirtyi tehtävään konserniin kuuluvan Pärsons Sverige AB:n toimitusjohtajan paikalta. Thomas Olander on ollut HKScan-konsernin palveluksessa vuodesta 2008 ja sitä ennen toimitusjohtajana ruotsalaisessa Ugglarps slakteri AB:ssä. Olander toimii edelleen myös Kreatina A/S:n sekä englantilaisen Scan Foods UK Ltd:n toimitusjohtajana. Hän raportoi Scan AB:n toimitusjohtaja Denis Mattssonille, joka jatkossa vastaa sekä Ruotsin että Tanskan markkina-alueista HKScanin johtoryhmässä.

HKScan yhdistää ja tiivistää Suomen ja Baltian markkina-alueiden operatiivisen johdon. Tehtävään nimitettiin 10.2.2012 alkaen HKScanin virolaisen tytäryhtiön AS Rakvere Lihakombinaatin toimitusjohtaja MBA Anne Mere, joka nousi HKScanin johtoryhmän jäseneksi. Anne Mere vastaa jatkossa HKScanin Suomen markkina-alueesta HKScan Finland Oy:n toimitusjohtajana sekä Baltian markkina-alueesta.

Anne Meren nimityksen myötä AS Rakvere Lihakombinaatin toimitusjohtajaksi nimitettiin Teet Soorm, joka jatkaa myös AS Talleggin ja AS Eksekon toimitusjohtajana. Suomen markkina-alueen suurimman tytäryhtiön HK Ruokatalo Oy:n toimitusjohtajana jatkaa Jari Leija.


TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ
Lihan kulutuskysynnän odotetaan pysyvän edelleen vakaana konsernin kotimarkkina-alueilla. Tuotantopanosten kustannusmuutokset ovat edelleen ennustettavissa vain lähitulevaisuuteen.

HKScanin eri tuoteryhmät ja eri maantieteelliset alueet sekä käynnissä olevat tehostamis- ja kehittämisohjelmat vahvistavat edelleen konsernin kilpailukykyä ja kannattavuutta. Kuluvan vuoden aikana yhtiön tuotteiden myyntihintoja nostetaan valikoidusti eri tuoteryhmissä ja eri markkina-alueilla.

Konsernin vuoden 2012 liikevoiton arvioidaan olevan parempi kuin vuonna 2011.


HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAOSTA
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 166,2 miljoonaa euroa sisältäen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) määrältään 151,1 miljoonaa euroa. Hallitus esittää, että yhtiö jakaa vuodelta 2011 osinkoa 0,17  euroa osakkeelle eli yhteensä noin 9,3 miljoonaa euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.


YHTIÖKOKOUS
HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 25.4.2012 klo 11.00 alkaen Helsingin Messukeskuksen Ballroom-salissa (osoite Messuaukio 1, 00520 Helsinki). Yhtiökokoukseen voivat osallistua ne osakkeenomistajat, jotka viimeistään 13.4.2012 ovat merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään HKScan Oyj:n omistajaluetteloon. Kokouskutsu ja hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle julkistetaan myöhemmin.

HKSCAN-KONSERNIN KONSERNITILINPÄÄTÖS 1.1.-31.12.2011

 

KONSERNIN TULOSLASKELMA      
(miljoonaa euroa)      
  Viite 2011 2010
       
LIIKEVAIHTO   2 491,3 2 113,9
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos   16,1 3,5
Valmistus omaan käyttöön   1,3 1,3
Liiketoiminnan muut tuotot 1. 9,2 13,6
Osuus osakkuusyritysten tuloksista   1,1 1,8
Materiaalit ja palvelut   -1 740,8 -1 445,9
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 1. -379,3 -316,6
Poistot 1. -72,3 -61,5
       
Liiketoiminnan muut kulut 1. -286,9 -262,0
LIIKEVOITTO   39,6 48,0
       
Rahoitustuotot   7,4 8,1
Rahoituskulut   -38,3 -21,9
Osuus osakkuusyritysten tuloksista   2,5 2,2
VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA   11,3 36,5
       
Tuloverot   1,0 -5,7
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO   12,2 30,8
       
TILIKAUDEN VOITON/TAPPION JAKAUTUMINEN:      
Emoyhtiön osakkeenomistajille   10,1 27,9
Määräysvallattomille omistajille   2,1 2,9
Yhteensä   12,2 30,8
       
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Tulos/osake, laimentamaton, jatkuvat toiminnot euroa/osake 0,18 0,52
Tulos/osake, laimennettu, jatkuvat toiminnot euroa/osake 0,18 0,52


KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1.1. – 31.12.
(miljoonaa euroa)

 

  2011 2010  
Tilikauden voitto / tappio 12,2 30,8  
       
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT (verojen jälkeen):      
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot -2,5 13,5  
Myytävissä olevat sijoitukset 0,0 0,0  
Rahavirran suojaus -7,4 1,8  
Uudelleenarvostus 0,0 0,0  
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT YHTEENSÄ -9,8 15,4  
       
KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 2,4 46,1  
       
TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKAUTUMINEN:      
Emoyhtiön osakkeenomistajille 0,3 42,6  
Määräysvallattomille omistajille 2,1 3,5  
Yhteensä 2,4 46,1  
 
KONSERNIN TASE
     
  (miljoonaa euroa)      
    Viite 31.12.2011 31.12.2010
  VARAT      
         
  PITKÄAIKAISET VARAT      
  Aineettomat hyödykkeet 2. 76,6 77,1
  Liikearvo 3. 101,0 100,4
  Aineelliset hyödykkeet 4. 516,5 537,8
  Osuudet osakkuusyrityksissä   29,9 27,0
  Myynti- ja muut saamiset   31,1 25,3
  Myytävissä olevat sijoitukset   13,0 13,1
  Laskennallinen verosaaminen   21,1 14,4
  PITKÄAIKAISET VARAT   789,2 795,0
         
  LYHYTAIKAISET VARAT      
  Vaihto-omaisuus 5. 190,2 159,9
  Myyntisaamiset ja muut saamiset   223,8 240,6
  Tuloverosaaminen   1,5 0,3
  Muut rahoitusvarat   0,4 3,9
  Rahat ja pankkisaamiset   48,0 69,5
  LYHYTAIKAISET VARAT   463,8 474,1
         
  VARAT   1 253,0 1 269,2
         
  OMA PÄÄOMA JA VELAT      
         
  OMA PÄÄOMA      
  Osakepääoma 6. 66,8 66,8
  Ylikurssirahasto   73,4 73,4
  Omat osakkeet   0,0 0,0
  Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot   153,2 154,4
  Muuntoerot   -1,9 0,6
  Kertyneet voittovarat   117,9 124,4
  Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus   409,3 419,6
  Määräysvallattomien omistajien osuus   12,2 11,1
  OMA PÄÄOMA   421,5 430,6
         
  PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA      
  Laskennallinen verovelka   36,9 38,9
  Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma   333,5 361,2
  Pitkäaikainen koroton vieras pääoma   3,0 12,4
  Pitkäaikaiset varaukset   0,6 2,4
  Eläkevelvoitteet   3,1 3,1
         
  PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA   377,1 418,0
         
  LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA      
  Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma   170,6 153,0
  Ostovelat ja muut velat   282,9 262,5
  Tuloverovelka   0,1 2,7
  Lyhytaikaiset varaukset   0,7 2,3
  LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA   454,4 420,6
         
  OMA PÄÄOMA JA VELAT   1 253,0 1 269,2
               

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
(miljoonaa euroa)

 

  1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11.
OMA
PÄÄ-
OMA 1.1.
2011
66,8 73,4 -6,5 143,5 17,4 0,6 0,0 124,5 419,6 11,1 430,6
Tili-
kauden
tulos
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 10,1 10,1 2,1 12,2
Muunto-
erot
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -2,5 0,0 0,0 -2,5 0,0 -2,5
Myytä-
vissä
olevat
sij.
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Raha-
virran
suojaus
0,0 0,0 -7,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -7,4 0,0 -7,4
Uudel-
leen-
arvostus
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Kauden
laaja
tulos
yht.
0,0 0,0 -7,4 0,0 0,0 -2,5 0,0 10,1 0,3 2,1 2,4
Osake
perust.
ohjel-
mien
kulukirj.
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Muu
muutos
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -0,1 -0,1
Suorat
kirj.
voitto-
varoihin
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,5 1,5 0,0 1,5
Siirrot
erien
välillä
0,0 0,0 0,0 0,0 6,1 0,0 0,0 -6,1 0,0 0,0 0,0
Osake-
anti
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Omien
osakk.
hankinta
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Tytär-
yhtiö-
omist.
lisäys
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Osingon-
jako
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -12,1 -12,1 -0,9 -13,0
OMA
PÄÄ-
OMA
31.12.
2011
66,8 73,4 -13,9 143,5 23,5 -1,9 0,0 117,9 409,3 12,2 421,5
                       
  1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11.
OMA
PÄÄ-
OMA
1.1.
2010
66,8 74,2 -8,4 143,5 14,6 -13,1 0,0 111,6 389,3 9,4 398,7
Tili-
kauden
tulos
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 27,9 27,9 2,9 30,8
Muunto-
erot
0,0 -0,1 0,1 0,0 -0,6 13,7 0,0 -0,2 12,9 0,6 13,5
Myytä-
vissä
olevat
sij.
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Raha-
virran
suojaus
0,0 0,0 1,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,8 0,0 1,8
Kauden
laaja
tulos
yht.
0,0 -0,1 1,9 0,0 -0,6 13,7 0,0 27,7 42,6 3,5 46,1
Osake-
perust.
ohjel-
mien
kulu-
kirjaus
0,0 -0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -0,8 0,0 -0,8
Muu
muutos
0,0 0,0 0,0 0,0 -0,9 0,0 0,0 0,0 -0,9 0,0 -1,0
Suorat kirj.
voitto-
varoihin
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,2 1,2 -0,2 1,1
Siirrot
erien
välillä
0,0 0,0 0,0 0,0 4,3 0,0 0,0 -4,3 0,0 0,0 0,0
Osake-
anti
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Omien
osakk.
hankinta
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Tytär-
yhtiö-
omis-
tuksen
lisäys
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -0,1 0,0
Osingon
jako
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -11,9 -11,9 -1,6 -13,5
OMA
PÄÄ-
OMA
31.12.
2010
66,8 73,4 -6,5 143,5 17,4 0,6 0,0 124,5 419,6 11,1 430,6
 

SARAKKEET: 1. Osakepääoma, 2. Ylikurssirahasto, 3. Arvonmuutosrahasto, 4. Sijoitettu vapaa oma pääoma (SVOP), 5. Muut rahastot, 6. Muuntoerot, 7. Omat osakkeet, 8. Voittovarat, 9. Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus yhteensä, 10. Määräysvallattomien omistajien osuus, 11. Yhteensä

 

RAHAVIRTALASKELMA    
(miljoonaa euroa)    
  2011 2010
Liiketoiminta    
Liikevoitto 39,6 48,0
Oikaisut liikevoittoon -0,7 -4,6
Poistot 72,3 61,5
Varausten muutos -3,0 -7,9
Käyttöpääoman muutos -28,3 -3,7
Rahoitustuotot 12,1 8,1
Rahoituskulut -31,8 -21,9
Verot -6,4 -5,7
Liiketoiminnan nettorahavirta 53,9 73,8
     
Investoinnit    
Käyttöomaisuuden bruttoinvestoinnit -60,4 -73,6
Käyttöomaisuuden myynnit 1,9 7,0
Investoinnit tytäryritykseen   -25,2
Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet -1,0 -1,6
Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet 0,0 1,3
Myönnetyt lainat -1,8 -1,0
Lainasaamisten takaisinmaksut 2,1 1,2
Investointien nettorahavirta -59,2 -91,9
     
Rahavirta ennen rahoitusta -5,4 -18,1
     
Rahoitus    
Lyhytaikaisten lainojen nostot 76,8 169,9
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -98,3 -159,1
Pitkäaikaisten lainojen nostot 159,4 45,2
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -142,4 -33,0
Maksetut osingot -12,7 -11,9
     
Rahoituksen nettorahavirta -17,1 11,1
     
Rahavarojen muutos -22,5 -7,0
     
Rahavarat 1.1. 73,4 75,9
Rahavarojen kurssimuutosten vaikutus -2,5 4,5
Rahavarat 31.12. 48,4 73,4


TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

 

  2011 2010
Liikevaihto, Meur 2 491,3 2 113,9
Liikevoitto/-tappio, Meur 39,6 48,0
- % liikevaihdosta 1,6 2,3
Voitto/tappio ennen veroja, Meur 11,3 36,5
- % liikevaihdosta 0,5 1,7
Oman pääoman tuotto (ROE), %  2,9 7,4
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %  4,8 6,3
Omavaraisuusaste, % 33,6 34,0
Nettovelkaantumisaste (gearing) , % 107,2 101,7
Bruttoinvestoinnit, Meur 61,0 70,7
- % liikevaihdosta 2,4 3,3
Tutkimus- ja kehitysmenot, Meur 11,2 9,6
- % liikevaihdosta 0,4 0,5
Henkilöstö keskimäärin 8 287 7 491


OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
 

 

  2011 2010
     
Tulos/osake (EPS), laimentamaton, eur* 0,18 0,52
Tulos/osake (EPS), laimennettu, eur* 0,18 0,52
Oma pääoma/osake, eur* 7,67 7,63
     
Osakekohtainen osinko, eur* 0,17* 0,22
Osinko laimentamattomasta tuloksesta, % 92,1* 42,6
Osinko laimennetusta tuloksesta, % 92,1* 42,6
Efektiivinen osinkotuotto, % 3,0* 3,1
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)    
- laimentamaton 30,6 13,9
- laimennettu 30,6 13,9
Alin osakekurssi, eur* 4,08 7,07
Ylin osakekurssi, eur* 7,98 10,20
Keskikurssi, eur* 6,05 8,18
Vuoden päätöskurssi, eur 5,64 7,15
Ulkona olevan osakekannan markkina-arvo, Meur 310,3 393,1
Vaihdettujen osakkeiden määrä, 1 000 kpl 11 765 23 674
 - % keskimääräisestä lukumäärästä 21,4 43,8
Ulkona olevien osakkeiden oikaistu lukumäärä, 1 000 kpl    
 - keskimäärin tilikaudella 54 973 54 015
 - tilikauden lopussa 54 973 54 973
 - täysin laimennettu 54 973 54 973
     
* Hallituksen osinkoehdotuksen perusteella    


TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

 

  Voitto ennen veroja  -  verot    
Oman pääoman tuotto (%) ---------------------------------------- x 100  
  Oma pääoma yhteensä (keskiarvo)    
       
  Voitto ennen veroja + korko ja muut rahoituskulut    
Sijoitetun pääoman tuotto (%) ---------------------------------------- x 100  
  Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)    
       
  Oma pääoma yhteensä    
Omavaraisuusaste (%) ---------------------------------------- x 100  
  Taseen loppusumma - saadut ennakot    
       
  Korolliset velat – korolliset lainasaamiset – rahavarat    
Nettovelkaantumisaste (%) ---------------------------------------- x 100  
(gearing) Oma pääoma yhteensä    
       
  Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto    
Osakekohtainen tulos ----------------------------------------    
  Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana    
       
  Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma    
Osakekohtainen oma pääoma ----------------------------------------    
  Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa    
       
  Osinko / osake    
Osakekohtainen osinko ----------------------------------------    
  Tilikauden jälkeisten osakeantien oikaisukerroin    
       
  Osakeantioikaistu osakekohtainen osinko    
Osinko tuloksesta (%) ---------------------------------------- x 100  
  Osakekohtainen tulos    
       
  Osakekohtainen osinko    
Efektiivinen osinkotuotto (%) ---------------------------------------- x 100  
  Tilikauden viimeinen osakeanti-oikaistu kaupantekokurssi    
       
  Tilikauden viimeinen osakeanti-oikaistu kaupantekokurssi    
Hinta/voitto-suhde (P/E) ----------------------------------------    
  Osakekohtainen tulos    
Osakekannan markkina-arvo Ulkona olevien osakkeiden määrä tilikauden lopussa x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Henkilöstön määrä Kalenterikuukausien lopussa laskettujen henkilöstömäärien keskiarvo


KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

LAADINTAPERIAATTEET
HKScan Oyj:n tilinpäätöstiedote ajalta 1.1 – 31.12.2011 on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset –standardia noudattaen. Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassaolevia IAS- ja IFRS –standardeja sekä SIC- ja IFRIC –tulkintoja.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2010. Luvut on pyöristetty miljooniin euroihin, joten yksittäisten lukujen yhteenlasketut summat saattavat poiketa esitetystä summaluvuista. Tilikaudella ei ole tullut voimaan sellaisia IFRS–standardeja tai IFRIC–tulkintoja, joilla olisi olennainen vaikutus konsernille.

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

- Muutos IFRS 7:ään, Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tuo lisää läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketointen esittämiseen ja parantaa käyttäjien mahdollisuuksia saada käsitys rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konsernissa muutoksen vaikutuksia vasta arvioidaan.

- Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (voimaan 1.7.2012 ja sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konsernissa muutoksen vaikutusta ollaan vasta arvioimassa.

- Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset tarkoittavat, että kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot tulee jatkossa kirjata välittömästi muihin laajan tuloslaskelman eriin, toisin sanoen ns. putkimenetelmästä luovutaan ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konsernissa muutoksen vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, mutta sillä tulee olemaan vaikutusta konsernin lukuihin.

- IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaantulo vielä avoinna). IFRS 9 on ensimmäinen vaihe laajempaa projektia, joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen uudella standardilla. Erilaiset arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus arvonalentumisista ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Uuden standardin mukaan rahoitusvelkojen kirjaamisen ja arvostamisen tulisi pysyä samana lukuun ottamatta niitä rahoitusvelkoja, joihin sovelletaan ns. käyvän arvon optiota. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IFRS 9:n koko vaikutusta ollaan vasta arvioimassa konsernissa.

- IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittää olemassa olevien periaatteiden mukaisesti määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IFRS 10:n vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, ja konserni suunnittelee ottavansa sen käyttöön vuonna 2013.

- IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi painottaa yhteisten järjestelyiden kirjanpidollisessa käsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita enemmän kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Standardi lisäksi edellyttää yhteisyritysten raportoinnissa yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Uusi standardi tulee muuttamaan merkittävästi konsernin lukuja ja Puolan segmentin käsittelyä. Konserni suunnittelee ottavansa uuden standardin käyttöön vuonna 2013.

- IFRS 12 Tilinpäätöksissä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset koskien erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt, erityistä tarkoitusta varten perustetut yhtiöt ja muut taseen ulkopuolelle jäävät yhtiöt. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IFRS 12:n vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, ja konserni suunnittelee ottavansa sen käyttöön vuonna 2013.

- IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta, sillä se antaa täsmällisen käyvän arvon määritelmän ja yhdistää samaan standardiin vaatimukset käyvän arvon määrittämiselle sekä vaadittaville liitetiedoille. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, mutta annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IFRS 13:n vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, ja konserni suunnittelee ottavansa sen käyttöön vuonna 2013.

- IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. Uudistettua standardia ei ole hyväksytty vielä sovellettavaksi EU:ssa.

 

SEGMENTTIKOHTAINEN VERTAILU (miljoonaa euroa)    
Liikevaihto ja liikevoitto päämarkkina-alueittain    
  Q4/2011 Q4/2010 2011 2010
LIIKEVAIHTO        
- Suomi 217,6 198,2 812,4 718,5
- Ruotsi 275,6 275,0 1 045,7 997,1
- Tanska 54,3 21,8 228,1 21,8
- Baltia 44,9 42,0 173,3 160,4
- Puola 73,9 72,6 298,9 279,3
- Segmenttien välinen -16,4 -14,0 -67,1 -63,3
Konserni yhteensä 649,8 595,7 2 491,3 2 113,9
         
LIIKEVOITTO        
- Suomi 7,2 4,7 12,1 10,7
- Ruotsi 7,4 8,0 17,2 20,4
- Tanska -1,3 0,0 -3,7 0,0
- Baltia 2,8 1,8 9,8 8,7
- Puola 3,5 3,0 12,7 15,5
- Segmenttien välinen 0,0 0,0 0,0 0,0
Segmentit yhteensä 19,6 17,5 48,0 55,3
         
Konsernihallinnon kulut -2,0 -1,8 -8,4 *) -7,2
Konserni yhteensä 17,6 15,7 39,6 48,0
*) Sisältää toisella neljänneksellä kirjatun myydyn tontin maaperän puhdistuskulut 0,9 miljoonaa euroa.


TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

 

1. KERTALUONTEISET ERÄT        
(miljoonaa euroa)        
  Q4/2011 Q4/2010 2011 2010
Myydyn tontin maaperän puhdistuskulut 1) - - - -0,9
Tuotantolaitosten myyntivoitot 2) - - - 7,9
Kertaluonteiset erät yhteensä - - - 7,0
         
1) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Liiketoiminnan muut kulut”  
2) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Liiketoiminnan muut tuotot”    

TASEEN LIITETIEDOT
     
       
2. AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET    
(miljoonaa euroa)      
  1-12/2011 1-12/2010  
Kirjanpitoarvo kauden alussa 77,1 65,7  
Muuntoerot 0,3 8,1  
Lisäykset 2,3 1,2  
Lisäykset (yritysostot) 0,0 4,2  
Vähennykset -0,3 -0,2  
Poistot ja arvonalentumiset -4,0 -3,5  
Siirto toiseen tase-erään 1,1 1,5  
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 76,6 77,1  
       
3. LIIKEARVON MUUTOKSET      
(miljoonaa euroa)      
  1-12/2011 1-12/2010  
Kirjanpitoarvo kauden alussa 100,4 88,2  
Muuntoerot 0,2 4,2  
Lisäykset 0,4 1,3  
Lisäykset (yritysostot) 0,0 6,8  
Vähennykset 0,0 0,0  
Poistot ja arvonalentumiset 0,0 0,0  
Siirto toiseen tase-erään 0,0 0,0  
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 101,0 100,4  
       
4. AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET    
(miljoonaa euroa)      
  1-12/2011 1-12/2010  
Kirjanpitoarvo kauden alussa 537,8 469,1  
Muuntoerot -7,9 17,4  
Lisäykset 56,2 71,6  
Lisäykset (yritysostot) 1,3 43,0  
Vähennykset -1,2 -2,4  
Poistot ja arvonalentumiset -67,7 -59,5  
Siirto toiseen tase-erään -1,8 -1,5  
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 516,5 537,8  
       
5. VAIHTO-OMAISUUS      
(miljoonaa euroa)      
  1-12/2011 1-12/2010  
Aineet ja tarvikkeet 88,7 88,8  
Keskeneräiset tuotteet 9,1 8,8  
Valmiit tuotteet 72,1 45,7  
Tavarat 0,0 0,0  
Muu vaihto-omaisuus 7,7 6,2  
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta 4,5 2,6  
Elävät eläimet IFRS 41 7,9 7,6  
Vaihto-omaisuus yhteensä 190,2 159,9  
       
               

6. OMAN PÄÄOMAN LIITETIEDOT

 

Osakepääoma ja ylikurssirahasto Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä Osake- pääoma Ylikurssi- rahasto Sijoitettu vapaa oma pääoma Omat osakkeet Yht.
1.1.2011 54 972 788 66,8 72,9 143,5 0,0 283,2
31.12.2011 54 972 788 66,8 72,9 143,5 0,0 283,2


Yhtiö maksoi 10.5.2011 tilikaudelta 2010 osinkona 0,22 euroa osakkeelta, yhteensä noin 12 miljoonaa euroa.


KOROLLISET VELAT
Konsernilla oli korollista velkaa vuoden lopussa 504,2 miljoonaa euroa (514,2 milj. euroa). Lainamäärä laski vähän edelliseen vuoteen verrattuna, joskin marraskuussa 2010 toteutetun Rose Poultryn hankinnan vuoksi lainamäärä oli suurimman osan vuotta vertailuvuotta selvästi korkeammalla tasolla.


RAHOITUSRISKIT
Rahoitusriskejä ovat jälleenrahoitus ja maksuvalmius-, rahoitussopimusten vastapuoli-, valuutta-, korko-, hyödyke- ja luottoriskit. Rahoitusriskit ja niiden hallinta ovat osa konsernin rahoituspolitiikkaa. Hallitus on hyväksynyt noudatettavan politiikan ja sen toteuttaminen on keskitetty konsernin talousjohtajan alaisuudessa toimivaan rahoitusyksikköön. Tilikauden 2011 aikana rahoituspolitiikkaa ei muutettu.

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja mahdollistamalla orgaaninen ja rakenteellinen kasvu. Pääomarakenteeseen vaikutetaan ohjaamalla liiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman määrää sekä tuloksen, osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi myös päättää omaisuuserien myynnistä velkojen vähentämiseksi.

Yksityiskohtaisempi selvitys rahoitusriskien ja pääoman hallinnasta julkistetaan vuoden 2011 tilinpäätöksen liitetiedoissa.


JOHDANNAISSOPIMUKSISTA JOHTUVAT VASTUUT
(miljoonaa euroa)

 

  31.12.2011 31.12.2010
Johdannaissopimusten nimellisarvot    
     
Valuuttajohdannaiset 63,2 149,9
Korkojohdannaiset 283,8 247,0
Sähköjohdannaiset 11,1 10,2
     
Johdannaissopimusten käyvät arvot    
     
Valuuttajohdannaiset -0,5 -0,3
Korkojohdannaiset -23,0 -16,8
Sähköjohdannaiset -1,1 2,2



KONSERNIN MUUT VASTUUSITOUMUKSET
(miljoonaa euroa)

 

  31.12.2011 31.12.2010
     
Velat, joiden vakuudeksi on annettu    
pantteja tai kiinnityksiä    
- rahalaitoslainat 34,1 56,1
     
Vakuudeksi annetut    
- kiinteistökiinnitykset 63,0 48,9
- pantit 5,1 20,8
- yrityskiinnitykset 22,8 47,3
     
Omistusyhteysyritysten puolesta annetut    
- takaukset 5,2 5,3
     
Muiden puolesta annetut    
- takaukset ja pantit 14,0 13,8
     
Muut omat vastuut    
Leasingvastuut 26,2 25,5
Muut vuokravastuut 61,0 45,6
Muut vastuut 7,8 6,5

 

LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA
(miljoonaa euroa)

 

  2011 2010
Myynnit osakkuusyhtiöille 73,0 40,4
Ostot osakkuusyhtiöiltä 47,3 35,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset 2,8 1,8
Ostovelat ja muut velat 9,1 8,8


HANKITUT LIIKETOIMET

Järvi Suomen Portti Oy
HKScan Finland Oy ja Järvi-Suomen Portti Osuuskunta tiedottivat 24.6.2010 solmineensa liiketoimintajärjestelyä koskevan sopimuksen ja perustavansa uuden yhtiön jatkamaan ja kehittämään lihavalmistetuotantoa Mikkelissä. Kilpailuviranomaisten hyväksyntä asialle saatiin lokakuussa 2010.

HKScan Finland Oy:n ja Järvi-Suomen Portti osuuskunnan (nykyinen Osuuskunta Karjaportti) perustama uusi yhtiö Järvi-Suomen Portti Oy aloitti toimintansa 1.1.2011. Uusi yhtiö jatkaa lihavalmisteiden valmistusta Osuuskunta Karjaportin omistamalla tuotantolaitoksella Mikkelin Tikkalassa.

Liiketoimintakauppaan kuuluivat Tikkalan tehtaan tuotantolaitteisto ja liiketoiminta sekä Järvi-Suomen Portin tuotemerkit. Mikkelin tehdaskiinteistöstä on liiketoimintajärjestelyn yhteydessä solmittu pitkäaikainen vuokrasopimus. Liiketoimintajärjestelyn piiriin kuuluva henkilöstö siirtyi uuden yhtiön palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä.

Hankinnasta aiheutuva liikearvo 0,4 miljoonaa euroa perustuu mahdollisuuksiin saavuttaa synergiaetuja yhdistettäessä Järvi-Suomen Portin liiketoiminta konserniin.

Kirjattu liikearvo ei ole miltään osin vähennyskelpoinen verotuksessa. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto liiketoimintakaupassa maksetusta vastikkeesta ja hankinta-ajankohtana kirjatuista varoista ja vastattaviksi otetuista veloista.

 

Maksettu vastike 1.1.2011
(miljoonaa euroa)
   
  Viite  
Vastike yhteensä   1,3
     
Hankituista varoista ja vastattaviksi otetuista veloista kirjatut määrät    
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 4. 0,5
Vaihto-omaisuus 5. 1,2
Muut saamiset   0,2
Muut velat   -1,0
Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus yhteensä   0,9
Liikearvo   0,4

Liiketoiminnan muihin kuluihin ei sisälly olennaisia hankintaan liittyviä kuluja vuoden 2011 konsernituloslaskelmassa.

Järvi-Suomen Portti Oy:n liikevaihto, joka sisältyi konsernin tuloslaskelmaan 1.1.2011 alkaen, oli 47,6 miljoonaa euroa ja liikevoitto oli -2,0 miljoonaa euroa.

 

Tilinpäätöstiedotteessa esitettävät tiedot ovat tilintarkastamattomia.


SEURAAVA TALOUDELLINEN KATSAUS
HKScan-konsernin tammi – maaliskuun 2012 osavuosikatsaus julkistetaan tiistaina 8.5.2012.


Vantaalla 17. helmikuuta 2012


HKScan Oyj
Hallitus

Lisätietoja antaa HKScan Oyj:n toimitusjohtaja Matti Perkonoja. Hänelle voi jättää soittopyynnön HKScanin viestintäpäällikkö Marja Siltalan kautta, etunimi.sukunimi@hkscan.com, puh. 010 570 2290.


HKScan on Pohjois-Euroopan johtavia ruokayhtiöitä. Sen kotimarkkinoihin kuuluvat Suomi, Ruotsi, Tanska, Baltia ja Puola. HKScan valmistaa, myy ja markkinoi sian- ja naudanlihaa, siipikarjatuotteita, lihavalmisteita ja valmiita ruokia lukuisilla tunnetuilla paikallisilla tuotemerkeillä. Asiakkaina ovat vähittäiskaupat ja suurkeittiöt sekä teollisuus- ja vientiasiakkaat. HKScan toimii kymmenessä maassa ja sillä on noin 11 400 työntekijää. Liikevaihto vuonna 2011 oli 2,5 miljardia euroa.

JAKELU:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.hkscan.com