HKScan Oyj TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 7.2.2018, klo 8.00
HKScan Oyj TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 7.2.2018, klo 8.00
HKScan Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2017: tulos tappiollinen Rauman yksikön käynnistyksen vuoksi – strategian jalkautus etenee
* Tammi–joulukuun liikevaihto oli 1 808,1 (1 872,9) miljoonaa euroa ja 475,3 (485,2) miljoonaa euroa neljännellä neljänneksellä.
* Tammi–joulukuun liikevoitto oli -40,3 (9,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli -17,6 (13,2) miljoonaa euroa. Vastaava liikevoittoprosentti oli -1,0 (0,7).
* Neljännen neljänneksen liikevoitto oli -22,2 (4,2) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli -12,3 (6,0) miljoonaa euroa. Vastaava liikevoittoprosentti oli -2,6 (1,2).
* Rahavirta ennen rahoituskuluja oli tammi-joulukuussa -49,6 (23,7) miljoonaa euroa, ja neljännellä neljänneksellä -11,3 (29,0) miljoonaa euroa.
* Tammi-joulukuun vertailukelpoinen voitto/tappio ennen veroja oli -26,5 (4,4) miljoonaa euroa, ja -14,9 (4,0) miljoonaa euroa neljännellä neljänneksellä.
* Osakekohtainen tulos oli -0,84 (-0,10) euroa tammi–joulukuussa ja -0,41 (0,02) euroa neljännellä neljänneksellä.
* Nettorahoituskulut olivat -10,6 (-8,7) miljoonaa euroa tammi–joulukuussa ja -3,6 (-2,2) miljoonaa euroa neljännellä neljänneksellä.
* Nettovelka oli 208,2 (137,2) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 59,3 (33,5) prosenttia.
* Arvio vuodelle 2018: Lihankulutuksen arvioidaan kasvavan lähivuosina 1,6 prosenttia vuodessa. Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu on yksi vahvimmista kasvun ajureista. Lisäksi useat kulutukseen vaikuttavat arvotrendit tukevat HKScanin strategian toteuttamista. HKScan arvioi, että strategian toteuttamisen vaikutus alkaa näkyä yhtiön tuloksessa myynnin arvon nousuna ja parantuneena tuotannon tehokkuutena.
Yhtiö keskittyy ‘From Farm to Fork’-strategian jalkauttamiseen kaikilla viidellä fokusalueellaan, jotka ovat: Fokus lihassa, Johtajuus siipikarjassa, Aterialiiketoiminnan kasvattaminen, Tiivis yhteistyö tuottajien kanssa, ja Tuottavuuden ja kustannuskilpailukyvyn parantaminen
HKScan on muuttanut ohjeistuskäytäntöään kansainvälisen käytännön mukaiseksi ja lopettanut numeerisen taloudellisen ohjeistuksen antamisen.
* Hallituksen osinkoehdotus on 0,09 (0,16) euroa osakkeelta.
Konserni on muuttanut segmenttiraportointiaan vuoden 2017 alusta. Markkina-alueiden liikevaihto ja liikevoitto eivät enää sisällä sisäistä myyntiä ja katetta. Vertailukauden 2016 tiedot on oikaistu vertailukelpoisiksi. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernin lukuihin. Markkina-alueiden vuoden 2016 raportoidut ja oikaistut luvut ovat tämän tiedotteen liitetiedoissa.
HKSCANIN TOIMITUSJOHTAJA JARI LATVANEN KOMMENTOI 2017 NELJÄNNEN NELJÄNNEKSEN JA KOKO VUODEN TULOSTA:
“Vuoden viimeisen neljänneksen ja koko vuoden tulos olivat pettymyksiä. Olemme muutosprosessin alkuvaiheessa, eikä suorituskykymme ole vielä hyväksyttävällä tasolla. Siitä huolimatta näemme positiivista kehitystä tietyillä markkinoilla ja tietyissä kategorioissa. Markkinaosuutemme kääntyi kasvuun Ruotsissa, joka on markkina-alueistamme suurin. Myös aterialiiketoiminnassa myynti ja katteet kehittyivät hyvin kaikilla kotimarkkinoillamme läpi koko vuoden. Kasvatimme myös brändituotteiden ja uutuuksien osuutta myynnistämme erittäin kilpaillulla vähittäiskauppasektorilla, jossa kaupan omien merkkien osuus on kasvanut.
Rauman siipikarjayksikön ennakoitua haasteellisempi käynnistysvaihe painoi tulosta merkittävästi. Käynnistys kasvatti operatiivisia kustannuksia ja siipikarjanlihan toimituskyky Suomessa heikkeni tilapäisesti. Pitkällä aikavälillä Rauman yksikkö parantaa kuitenkin merkittävästi sekä tehokkuuttamme että kilpailukykyämme aiemmin suunnitellun mukaisesti.
Käynnistimme vuonna 2017 mittavan strategisen muutoksen, joka tähtää kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseen. Elokuussa kerroimme ’From Farm to Fork’-strategiastamme, jonka toteutus aloitettiin samanaikaisesti kaikilla strategisilla fokusalueillamme muutoksen nopeuttamiseksi ja varmistamiseksi.
Lanseerasimme tuotannon tehostamisohjelman, ja ensimmäiset tulokset Vantaan yksikön pilottivaiheesta ovat lupaavia. Kehitysohjelma etenee samanaikaisesti useissa tuotantoyksiköissä. Parannamme tuotantoyksiköidemme tehokkuutta ja kehitämme tuotantokapasiteetin käyttöasteita.
Käynnistimme yhdessä tuottajiemme kanssa useita strategisia toimenpiteitä turvataksemme vastuullisesti tuotetun, kotimaisen, korkealaatuisen lihan saatavuuden kaikilla kotimarkkinoillamme. Yksi hankkeista on pitkän aikavälin kehitysohjelma, jonka tavoitteena on lisätä naudanlihan tuotantoa Suomessa. Käynnistimme myös ainutlaatuisen kananpoikien kasvatusmallin, joka mahdollistaa kananpoikien kasvatuksen samalla tilalla kuoriutumisesta alkaen. Tämän lisäksi olemme kehittäneet täysin antibioottivapaaseen kasvatukseen pohjautuvia sian-, siipikarjan- ja naudanlihatuotteita. Kasvatusmenetelmä on tärkeä kilpailuetu myös vientimyynnissämme.
Yksi strategisista tavoitteistamme on vahvistaa asemaamme kiinnostavassa ja kasvavassa aterialiiketoiminnassa. Nykyinen ateriatarjoomamme kasvaa kaikilla markkinoillamme, ja päätimme investoida aterioihin liittyvän tuotantokapasiteetin kasvattamiseen lähes 8 miljoonalla eurolla Viron Rakveressa.
Pitkäjänteinen työ koko ruoan arvoketjun laadun ja vastuullisuuden kehittämiseksi palkittiin, kun saimme vahvistuksen Kiinan ja Suomen elintarvikeviranomaisten allekirjoittamasta vientiä koskevasta sopimuksesta. Forssan yksikkö hyväksyttiin korkealuokkaisen suomalaisen sianlihan vientiyksiköksi. Valmistaudumme käynnistämään suomalaisilla perhetiloilla kasvatetun sianlihan viennin Kiinaan vuoden 2018 alkupuoliskon aikana.
Keskitymme nyt ’From Farm to Fork’-strategiamme toteuttamisessa konsernin kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen. Käännettä varmistavien omien toimiemme lisäksi myös useat kuluttajatrendit tukevat muutosprosessiamme. Yksi näistä on vastuullisesti tuotetun ja korkealaatuisen ruoan kysynnän kasvu. Panostamalla laatuun ja vastuullisuuteen kaikessa mitä teemme, voimme erottautua sekä pohjoismaisilla että kansainvälisillä markkinoilla, ja saavuttaa visiomme olla yritys, joka palvelee ”maailman vaativinta haarukkaa”.
| AVAINLUVUT, Q4 JA KOKO VUOSI 2017 | ||||
| (miljoonaa euroa) | Q4/2017 | Q4/2016 | 2017 | 2016 |
| Liikevaihto | 475,3 | 485,2 | 1 808,1 | 1 872,9 |
| Liikevoitto | -22,2 | 4,2 | -40,3 | 9,7 |
| - % liikevaihdosta | -4,7 | 0,9 | -2,2 | 0,5 |
| Voitto ennen veroja | -24,8 | 2,2 | -49,2 | 0,9 |
| - % liikevaihdosta | -5,2 | 0,5 | -2,7 | 0,0 |
| Tilikauden voitto | -21,2 | 1,7 | -42,4 | -3,6 |
| - % liikevaihdosta | -4,5 | 0,4 | -2,3 | -0,2 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | -12,3 | 6,0 | -17,6 | 13,2 |
| - % liikevaihdosta | -2,6 | 1,2 | -1,0 | 0,7 |
| Vertailukelpoinen voitto ennen veroja | -14,9 | 4,0 | -26,5 | 4,4 |
| - % liikevaihdosta | -3,1 | 0,8 | -1,5 | 0,2 |
| Tulos/osake, euroa | -0,41 | 0,02 | -0,84 | -0,10 |
| Rahavirta ennen rahoituskuluja ja rahoitusta (mEUR) | -11,3 | 29,0 | -49,6 | 23,7 |
| Rahavirta ennen rahoitusta (mEUR) | -15,5 | 25,0 | -58,3 | 17,1 |
| Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, % | -6,3 | 2,1 | ||
| Nettovelka (mEUR) | 208,2 | 137,2 | ||
| Nettovelkaantumisaste % | 59,3 | 33,5 |
TAMMI-JOULUKUU 2017
Konsernin liikevaihto laski sekä neljännellä neljänneksellä että tammi-joulukuussa edellisvuodesta. Markkina-alueista Tanska, Baltia ja Ruotsi paransivat kuitenkin tuotemyyntiään edellisvuodesta vuoden viimeisellä neljänneksellä. Rauman siipikarjayksikön käynnistys laski liikevaihtoa erityisesti Suomessa.
Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto laski vuoden 2016 tasosta sekä tammi-joulukuussa että neljännellä neljänneksellä. Tanskaa lukuun ottamatta kaikkien markkina-alueiden vertailukelpoinen liikevoitto jäi edellisvuodesta koko vuoden ajalta. Tanskassa onnistuttiin pienentämään edellisvuoden tappiota lähes puoleen, mikä oli pääasiassa parantuneen tuotantotehokkuuden ansiota. Liikkeenjohdon konsultoinnin, kuten strategiatyön, markkinatutkimusten ja toiminnan tehostamisohjelman käynnistämiseen liittyvien ulkopuolisten palveluiden kustannukset nousivat edellisvuodesta.
Markkina-alueet Ruotsi ja Tanska paransivat neljännen neljänneksen vertailukelpoista liikevoittoaan edellisvuoteen verrattuna. Baltiassa jäätiin jälkeen, sillä vuonna 2017 toiminnalle ei aiempien vuosien tapaan myönnetty EU-alkutuotantotukea (0,9 miljoonaa euroa vuonna 2016), ja lisäksi tuotantokustannukset kohosivat. Suomessa jäätiin vuoden viimeisellä neljänneksellä selvästi vuoden 2016 tasosta Rauman yksikön käynnistysvaiheen rasittaessa tulosta. Vaikutukset neljännessä neljänneksessä olivat kaikkiaan noin 19 miljoonaa euroa (25 miljoonaa euroa tammi-joulukuussa). Yksikön ylösajo heikensi myös siipikarjanlihan toimituskykyä kolmannella ja neljännellä neljänneksellä, minkä myötä kannattavuus heikkeni 9 miljoonalla eurolla myynnin ja markkinaosuuden menetyksen vuoksi. Tuotannon lisäkulujen ja materiaalihävikin yhteenlaskettu kustannusvaikutus oli 16 miljoonaa euroa. Ilman siipikarjanlihaan perustuvaa liiketoimintaa Suomi saavutti edellisvuoden vertailukelpoisen liikevoittotason neljännellä neljänneksellä.
Rahavirta ennen investointeja oli neljännellä neljänneksellä 26,6 (40,7) miljoonaa euroa ja jäi edellisvuodesta. Pääsyy heikkoon rahavirtaan oli Rauman yksikön käynnistysprosessi, mutta rahavirta oli vaatimaton myös muilla markkina-alueilla. Sama päti tammi-joulukuussa ja rahavirta ennen rahoituskuluja oli merkittävästi edellisvuotta pienempi.
Punaisessa lihassa HKScan kärsi koko vuoden naudanlihan heikosta saatavuudesta, mikä piti raaka-aineen hinnat korkeina Suomessa ja Ruotsissa. Naudan lihan saatavuus parani kuitenkin vuoden lopulla Ruotsissa, ja myös katteet elpyivät. Suomessa onnistuttiin parantamaan myös katteita pienentyneestä volyymistä huolimatta.
Sianlihan volyymit laskivat sekä Ruotsissa että Suomessa tammi-joulukuussa. Ruotsissa volyymit elpyivät kolmannella ja neljännellä neljänneksellä ja katteet paranivat. Suomessa edellisvuoden ylitarjonnan jälkeen pienentyneet volyymit paransivat lihatasetta ja sianlihan myyntikatteita vuoden 2017 aikana. Systemaattinen työ sianlihan ylitarjonnan hallitsemiseksi Suomessa pienensi sianlihavarastoja edelleen vuoden 2016 tasosta, ja varastot ovat hyvällä tasolla. Baltiassa sianlihakategoria kehittyi myönteisesti kasvaneen viennin ja uusien vientikanavien ansiosta. Loppuvuotta kohden sianliharaaka-aineen saatavuus heikkeni. Kaikilla markkina-alueilla käynnistettiin yhteistyössä tuottajien kanssa useita toimenpiteitä yhtiön markkina-aseman vahvistamiseksi eläinhankinnassa ja liharaaka-aineen saatavuuden varmistamiseksi.
Siipikarjanlihakategoriassa Suomen kannattavuuteen vaikutti merkittävästi Rauman uuden yksikön käynnistykseen liittyvät haasteet. Käynnistysprosessi ja siihen liittyvä samanaikainen tuotanto Euran vanhassa yksikössä sekä alihankinta lisäsivät kustannuksia tilapäisesti. Lisäksi yksikön ylösajo heikensi toimituskykyä kolmannen neljänneksen lopulla ja viimeisellä neljänneksellä. Tanskassa toteutetut tuotannon tehostamistoimet tuottivat tuloksia, ja tehokkuus parani merkittävästi vuoden aikana. Onnistumiset Tanskan vientimarkkinoilla kompensoivat haasteita kotimarkkinalla. Baltiassa siipikarjanlihan katteet paranivat alkutuotannon parantuneen kustannustehokkuuden ja elpyneiden siipikarjan myyntihintojen ansiosta.
Prosessoiduissa tuotteissa markkinatilanne jatkui haasteellisena kaikilla markkina-alueilla. Makkaroissa ja leikkeleissä hintakilpailu oli kova. Hinnat ja volyymit laskivat tammi-joulukuussa, mutta kääntyivät vuoden viimeisellä neljänneksellä hienoiseen nousuun erityisesti Ruotsissa, mutta myös Suomessa. Ateriakomponenttien ja pekonituotteiden myynti sen sijaan kasvoi voimakkaasti ja katteet pysyivät vakaina läpi koko vuoden.
Vuoden 2017 aikana tehtiin useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on saada aikaan käänne ja tukea kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Konsernin toimintamalli arvioitiin, ja konsernissa käytiin toukokuussa päättyneet yhteistoimintaneuvottelut, jotka johtivat 160 henkilön vähennykseen. Uusi toimintamalli astui voimaan 1.6.2017. Myös konsernin johtoryhmää uudistettiin vuoden aikana.
Elokuussa 2017 HKScan kertoi ’From farm to Fork’ -strategiastaan ja fokusalueista, joiden kautta strategiaa toteutetaan. HKScan keskittyy kuluttajaan johtamalla ruoan arvoketjua. Viisi fokusaluetta ovat: Fokus lihassa, Johtajuus siipikarjassa, Aterialiiketoiminnan kasvattaminen, Tiivis yhteistyö tuottajien kanssa, ja Tuottavuuden ja kustannuskilpailukyvyn parantaminen.
Vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä HKScan käynnisti useita tuotannon tehostamistoimenpiteitä, jotka parantavat tuottavuutta ja kustannuskilpailukykyä pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden mukaisesti. Tehostamisohjelmaa toteutetaan kaikissa toimintamaissa: Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Baltiassa.
Merkittävin strateginen edistysaskel vuonna 2017 oli Rauman uuden siipikarjalihayksikön investointi. Investointi eteni aikataulussa, mutta tuotannon ylösajoon liittyneet haasteet viivästyttivät tuotannon täysimittaista käynnistämistä. Uusi yksikkö tulee kuitenkin parantamaan HKScanin kilpailukykyä merkittävästi ja mahdollistaa uusien innovatiivisten konseptien lanseeraamisen siipikarjanlihakategoriassa.
Vuoden 2017 marraskuussa HKScan otti toisen tärkeän askelen kohti strategista johtajuus siipikarjanlihassa-tavoitettaan ottamalla käyttöön uuden, ainutlaatuisen kananpoikien kasvatusmallin. Se mahdollistaa kananpoikien kasvatuksen samalla tilalla kuoriutumisesta alkaen, ja parantaa eläinten hyvinvointia. Ensimmäiset uuden menetelmän tuotteet lanseerataan vuoden 2018 toisella neljänneksellä.
Merkittävä virstanpylväs saavutettiin, kun HKScan sai vahvistuksen Suomen ja Kiinan elintarvikeviranomaisten sianlihan vientiä koskevasta sopimuksesta. HKScanin Forssan yksikkö sai luvan käynnistää sianlihan viennin valmistelut, ja viennin arvioidaan käynnistyvän vuoden 2018 alkupuoliskon aikana. HKScanin pitkän aikavälin tavoitteena on käynnistää myös muiden lihalajien, kuten siipikarjanlihan, vienti, ja avata vientiä Kiinaan myös muilta konsernin kotimarkkinoilta.
Raportoitu tammi-joulukuun liikevoitto sisältää huomattavan määrän vertailukelpoisuuteen vaikuttavia kulueriä. Niiden kokonaisarvo on 22,6 miljoonaa euroa, josta 5,8 miljoonaa euroa liittyy työsuhteiden lopettamiseen, ja 14,3 miljoonaa euroa omaisuuden arvon alentumiseen.
HKScanin kokonaisinvestoinnit vuonna 2017 olivat 125,5 miljoonaa euroa, josta suurin yksittäinen investointi oli Rauman siipikarjanlihayksikkö, 117,5 miljoonaa euroa vuosien 2015 - 2017 aikana.
MARKKINA-ALUE RUOTSI
| (miljoonaa euroa) | Q4/2017 | Q4/2016 | 2017 | 2016 |
| Liikevaihto | 202,7 | 206,1 | 759,4 | 790,8 |
| Liikevoitto | 4,8 | 2,7 | 5,4 | 9,5 |
| - Liikevoitto-% | 2,4 | 1,3 | 0,7 | 1,2 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 4,8 | 4,2 | 8,6 | 11,1 |
| - Liikevoitto-% | 2,4 | 2,0 | 1,1 | 1,4 |
Ruotsissa tammi–joulukuun liikevaihto oli 759,4 (790,8) miljoonaa euroa ja 202,7 (206,1) miljoonaa euroa neljännellä neljänneksellä. Vertailukelpoinen liikevoitto tammi–joulukuussa oli 8,6 (11,1) miljoonaa euroa ja 4,8 (4,2) miljoonaa euroa neljännellä neljänneksellä.
Tuotemyyntiin pohjautuva liikevaihto kääntyi kolmannella ja neljännellä neljänneksellä kasvuun, ja kasvatti myös koko vuoden liikevaihtoa. Siitä huolimatta kokonaisliikevaihto laski eläinten välitysmäärien vähenemisen vuoksi. HKScanin markkinaosuus kasvoi hieman koko vuonna arvossa mitattuna kolmannella ja neljännellä neljänneksellä tapahtuneen käänteen ansiosta. Tammi-joulukuussa sianlihan ja makkaroiden liikevaihto pysyi ennallaan, mutta leikkeleissä liikevaihto laski. Lasku hidastui kuitenkin vuoden lopulla. Ateriakomponenttien ja pekonituotteiden liikevaihdon kasvu jatkui neljännellä neljänneksellä. Myös naudanlihan myynti parani edellisvuoden alhaisesta tasosta.
Ruotsissa katteet laskivat tammi-joulukuussa edellisvuodesta vaikka katteet sianlihassa paranivat. Neljännellä neljänneksellä makkaroiden ja leikkeleiden katteissa näkyi pientä positiivista kehitystä edellisvuoteen verrattuna. Kasvavissa naudanliha- ja ateriakomponenttikategorioissa katteet pysyivät ennallaan. Sian- ja naudan saatavuus parani vuoden lopulla ja liharaaka-aineen hinta oli kolmannella ja neljännellä neljänneksellä lähes edellisvuoden tasolla, mutta tammi-joulukuussa edellisvuotta korkeampi. Katteet heikkenivät kuitenkin kohonneiden tuotantokustannusten seurauksena.
MARKKINA-ALUE SUOMI
| (miljoonaa euroa) | Q4/2017 | Q4/2016 | 2017 | 2016 |
| Liikevaihto | 197,0 | 204,9 | 742,2 | 774,9 |
| Liikevoitto | -12,2 | 7,2 | -16,5 | 15,3 |
| - Liikevoitto-% | -6,2 | 3,5 | -2,2 | 2,0 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | -9,7 | 7,5 | -9,3 | 15,5 |
| - Liikevoitto-% | -4,9 | 3,6 | -1,3 | 2,0 |
Suomessa tammi–joulukuun liikevaihto oli 742,2 (774,9) miljoonaa euroa ja 197,0 (204,9) miljoonaa euroa
neljännellä neljänneksellä. Vertailukelpoinen liikevoitto tammi–joulukuussa oli -9,3 (15,5) miljoonaa euroa ja -9,7 (7,5) miljoonaa euroa neljännellä neljänneksellä.
Liikevaihto laski tammi-joulukuussa ja vuoden viimeisellä neljänneksellä Rauman uuden siipikarjanlihayksikön haasteiden ja naudanlihan heikon saatavuuden vuoksi. Myös kova kilpailu prosessoiduissa tuotteissa laski liikevaihtoa. Ateriakomponenttien myynti sen sijaan kasvoi edelleen. HKScan menetti markkinaosuuttaan arvossa mitattuna sekä tammi-joulukuussa että neljännellä neljänneksellä.
Kokonaismyynnin kate laski selvästi, minkä taustalla oli pääasiassa siipikarjanlihan heikko toimituskyky ja kova kilpailu prosessoiduissa tuotteissa. Systemaattiset toimet sianlihan ylitarjonnan hallitsemiseksi pienensivät sianlihavarastoja edelleen vuoden 2016 tasosta. Tällä hetkellä tasapaino on hyvä. Punaisen lihan katteet paranivat edellisvuodesta paremman sianlihataseen ansiosta. Naudanlihassa raaka-ainepula sen sijaan jatkui, pienensi volyymejä ja vaikutti negatiivisesti tulokseen siitäkin huolimatta, että suhteellinen kannattavuus parani. Kustannukset pienenivät edellisvuodesta lukuun ottamatta Rauman uuden yksikön käynnistyskustannuksia. Käyttöönoton yhteenlaskettu tulosvaikutus oli yhteensä 25 miljoonaa euroa tammi-joulukuussa. Summa pitää sisällään myynnin ja markkinaosuuden menetyksestä aiheutuneen 9 miljoonan euron kulun sekä korkeammista tuotantokuluista ja materiaalihävikistä johtuneen 16 miljoonan euron kulun.
Rauman uusi siipikarjanlihayksikkö vihittiin elokuussa. Uusi tehokas yksikkö mahdollistaa uusien innovatiivisten Kariniemen®-tuotteiden lanseeraamisen, ja parantaa kilpailukykyä ja koko tilalta-haarukkaan-ketjun kannattavuutta. Lisäksi se tukee kotimaista siipikarjanlihan tuotantoa ja paikallista työllisyyttä. Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä päätavoite on varmistaa Rauman yksikön toimituskyky.
Marraskuussa 2017 HKScan otti käyttöön uuden, ainutlaatuisen kananpoikien kasvatusmallin. Se mahdollistaa kananpoikien kasvatuksen samalla tilalla kuoriutumisesta alkaen. Tämä vähentää eläinten käsittelyä ja eläintenkuljetuksia, mikä parantaa eläinten hyvinvointia. Ensimmäiset uuden kasvatusmenetelmän tuotteet lanseerataan vuoden 2018 toisella neljänneksellä.
Korkealaatuisen naudanlihan kysyntä kasvaa Suomessa. Vastatakseen kysyntään HKScan julkisti lokakuussa ROTUKARJA 2025-kehitysohjelman, jonka pitkän tähtäimen tavoitteena on lisätä naudanlihantuotantoa Suomessa.
HKScan jatkoi täysin antibioottivapaaseen kasvatukseen perustuvien tuotteiden kehittämistä, ja lanseerasi joulumyyntiin rajoitetun erän uutta joulukinkkua. HKScanin täysin antibioottivapaa Omega 3-possu sai kunniamaininnan Lidlin vientikilpailussa, ja marraskuussa se voitti kansainvälisen Euroopan Osuustoimintajärjestö Copa Cogecan järjestämän innovaatiokilpailun.
Suomen ja Kiinan elintarvikeviranomaiset allekirjoittivat marraskuussa 2017 vientiä koskevan sopimuksen, jonka ansiosta HKScanin Forssan yksikkö valmistautuu käynnistämään suomalaisilla tiloilla kasvatetun korkealaatuisen sianlihan viennin Suomesta Kiinaan. Viennin arvioidaan käynnistyvän vuoden 2018 alkupuoliskon aikana.
MARKKINA-ALUE TANSKA
| (miljoonaa euroa) | Q4/2017 | Q4/2016 | 2017 | 2016 |
| Liikevaihto | 35,9 | 34,8 | 147,8 | 149,5 |
| Liikevoitto | -7,4 | -2,2 | -13,9 | -6,6 |
| - Liikevoitto-% | -20,7 | -6,4 | -9,4 | -4,4 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | -0,6 | -2,2 | -3,2 | -6,2 |
| - Liikevoitto-% | -1,7 | -6,4 | -2,2 | -4,1 |
Tanskassa tammi–joulukuun liikevaihto oli 147,8 (149,5) miljoonaa euroa ja 35,9 (34,8) miljoonaa euroa neljännellä neljänneksellä. Vertailukelpoinen liikevoitto tammi–joulukuussa oli -3,2 (-6,2) miljoonaa euroa ja -0,6 (-2,2) miljoonaa euroa neljännellä neljänneksellä.
Liikevaihto kääntyi hienoiseen nousuun edellisvuoteen verrattuna neljännellä neljänneksellä, mutta tammi-joulukuun myynti alitti viimevuoden tason. Vientimyynti oli edellisvuotta korkeampi mm. Etelä-Afrikan ja Korean vahvan kysynnän ansiosta. Myynti kotimaan vähittäiskaupalle heikkeni edellisvuoden lopusta ja koko edellisvuodesta. Luomubroilerivarastot kasvoivat, mutta kokonaisuutena varastotasot laskivat edellisvuodesta.
Alhaisemmat liharaaka-ainekustannukset kompensoivat myyntihintojen laskua minkä seurauksena kate raaka-ainekustannusten jälkeen pysyi ennallaan. Tuotantotehokkuus parani merkittävästi läpi koko vuoden ja tammi-joulukuun vertailukelpoinen liiketappio lähes puolittui edellisvuodesta.
Lokakuussa 2017 HKScan kertoi virtaviivaistavansa organisaatiotaan ja kytkevänsä vientitoiminnot ja Tanskan markkina-alueen toiminnot entistä tiiviimmin yhteen. HKScanin vientiliiketoiminnasta vastaava johtaja, EVP markkina-alue International & Biotech, Jukka Nikkinen otti vetovastuun myös Tanskan markkina-alueesta.
Tanskan osalta on kirjattu vuoden 2017 lopussa arvonalentumistappiota yhteensä 6,7 miljoonaa euroa arvonalentumistestauksen perusteella. Kirjaus on IFRS standardin mukainen ja huomioi aiemman tuloskehityksen. Alaskirjauksella ei ollut kassavirtavaikutusta.
MARKKINA-ALUE BALTIA
| (miljoonaa euroa) | Q4/2017 | Q4/2016 | 2017 | 2016 |
| Liikevaihto | 39,7 | 39,5 | 158,7 | 157,7 |
| Liikevoitto | -0,5 | 1,0 | 4,4 | 6,2 |
| - Liikevoitto-% | -1,2 | 2,6 | 2,8 | 3,9 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | -0,5 | 1,0 | 4,4 | 6,2 |
| - Liikevoitto-% | -1,2 | 2,6 | 2,8 | 3,9 |
Baltiassa tammi–joulukuun liikevaihto oli 158,7 (157,7) miljoonaa euroa ja 39,7 (39,5) miljoonaa euroa neljännellä neljänneksellä. Vertailukelpoinen liikevoitto tammi–joulukuussa oli 4,4 (6,2) miljoonaa euroa ja -0,5 (1,0) miljoonaa euroa kolmannella neljänneksellä.
Baltiassa markkina elpyi ja liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla neljännellä neljänneksellä ja parani hieman koko vuonna. Hintatasot sekä sian- että siipikarjanlihassa paranivat edellisvuoden alhaisista tasoista. Sianliharaaka-aineen saatavuus heikkeni vuoden lopulla. Brändituotteiden kysyntä parani ja vienti kehittyi suotuisasti uusien vientikanavien ansiosta. Siipikarjanlihan ja sianlihan katteet elpyivät positiivisen hintakehityksen ansiosta.
Merkittävä osa sikatiloista Baltiassa sijaitsee afrikkalaisen sikaruton suojavyöhykkeellä, mikä aiheuttaa rajoituksia lihan käsittelyyn ja myyntiin. Tuotantokustannukset nousivat edellisvuoden tasosta erityisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä. Baltiassa ei saatu aiempien vuosien tapaan EU:n alkutuotantotukea (0,9 miljoonaa euroa vuonna 2016), mikä vaikuttaa vertailukelpoisuuteen. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos oli tammi-joulukuussa 0,1 (0,8) miljoonaa euroa.
Marraskuussa 2016 HKScan kertoi päätöksestään käynnistää sisäinen selvitys konsernin Baltian toiminnoissa. Selvityksellä haluttiin varmistaa, että HKScanin Baltian liiketoiminta-alueella noudatetaan hyvää hallintotapaa ja yhtiön toimintatapaohjetta (Code of Conduct). HKScan pyysi vuonna 2017 Viron viranomaisia selvittämään, onko HKScanin Baltian toiminnoissa syyllistytty rikoksiin, ja lopetti samalla oman sisäisen selvityksensä. Viron syyttäjäviranomainen julkaisi marraskuussa 2017 rikosepäilyihin liittyvän tiedotteen.
HKScan tiedotti joulukuussa vahvistavansa aterialiiketoimintaansa ja investoivansa konsernin Rakveren yksikköön Virossa. Kaikkiaan 8 miljoonan euron investointi sisältää yksikön kypsennysosaston uudistamisen, rakennuksen laajennuksen ja uusien kypsennys- ja pakkauslinjojen asennuksen, jotka mahdollistavat uusien teknologioiden käyttöönoton ja pakkausratkaisut. Rakentaminen käynnistyy toukokuussa 2018.
RAHOITUS
Konsernin korolliset velat vuoden lopussa nousivat 259,2 (144,1) miljoonaan euroon alhaisemman rahavirran ja Rauman siipikarjalaitosinvestoinnin vuoksi. Nettovelka oli 208,3 (137,2) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 59,3 (33,5) prosenttia.
Konsernin maksuvalmius oli hyvä. Sitovien valmiusluottojen määrä 31.12.2017 oli 100,0 (100,0) miljoonaa euroa ja ne olivat kokonaisuudessaan käyttämättä. Samoin 200 miljoonan euron yritystodistusohjelma oli vuoden lopussa kokonaan käyttämättä (7,0 miljoonaa euroa). Kassavarat olivat EUR 50,9 (6,6) miljoonaa euroa vuoden lopussa.
Vuoden aikana yhtiö laajensi rahoitusprofiiliaan ja pidensi maturiteettirakennetta useilla pitkäaikaisilla rahoitusjärjestelyillä ja transaktioilla.
Vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana yhtiö solmi uuden 8,5-vuotisen noin 30 miljoonan euron lainajärjestelyn. Laina nostettiin viimeisen neljänneksen aikana ja järjestelyllä on ulkomaisen vientiluottolaitosryhmittymän takaus. Lisäksi yhtiö allekirjoitti uuden kahdenvälisen 4-vuotisen kertalyhenteisen 40 miljoonan euron lainasopimuksen, joka nostetaan kokonaisuudessaan vuoden 2018 alussa. Samassa yhteydessä yhtiö järjesteli vuonna 2018 erääntymässä olleen kahdenvälisen 35 miljoonan euron valmiusluottolimiitin. Uusittu sopimus on kolmivuotinen, minkä lisäksi siihen sisältyy jatko-optio.
Vuoden 2017 toisen neljänneksen aikana yhtiö järjesteli vuonna 2018 erääntymässä olleen kahdenvälisen 25 miljoonan euron valmiusluottolimiitin. Uusittu sopimus erääntyy 2021, minkä lisäksi siihen sisältyy jatko-optio.
Vuoden 2017 kolmannen neljänneksen aikana yhtiö laski liikkeeseen 135 miljoonan euron vakuudettoman joukkovelkakirjalainan ja lunasti takaisin vastaavaa vuonna 2019 erääntyvää 100 miljoonan euron joukkovelkakirjalainaansa 67 miljoonalla eurolla. Uusi joukkovelkakirjalaina erääntyy vuonna 2022 ja sille maksetaan kiinteää 2,625 prosentin vuotuista korkoa.
Nettorahoituskulut olivat -3,6 (-2,2) miljoonaa euroa vuoden viimeisellä neljänneksellä ja koko vuoden osalta -10,6 (-8,7) miljoona euroa. Viimeiseen neljännekseen kirjattiin korkosuojaukseen liittyvää tehottomuutta -0,5 miljoonaa euroa.
TUTKIMUS JA KEHITYS
Konsernin tutkimus- ja kehitysmenot olivat 6,5 (6,6) miljoonaa euroa vuonna 2017, eli noin 0,4 (0,4) prosenttia liikevaihdosta.
HKScanin tutkimus- ja kehitystoiminta tähtää asiakkaille ja kuluttajille suunnatun tarjonnan kehittämiseen hyödyntämällä yhtiön asiantuntemusta ja näkemystä kuluttajien tarpeista, osaamista ja resursseja, sekä investoimalla uusiin konsepteihin yhtiön kaikilla markkina-alueilla.
Tuotekehitys on osa HKScanin Culinary Competence Centre-tiimiä, jossa T&K, ravitsemusasiantuntemus, kokit ja tuotekehittäjät kohtaavat. Konsernin T&K-tiimi tekee yhteistyötä yliopistojen kanssa Suomessa ja Ruotsissa, ja myös HKScanin henkilöstö osallistuu akateemiseen tutkimustyöhön mm. eläinlääketieteessä. Tämän lisäksi HKScan tarjoaa harjoittelupaikkoja elintarvike- ja liiketaloustieteiden loppuvaiheen opiskelijoille.
VASTUULLISUUS
Vastuullisuus on olennainen osa HKScanin ’From Farm to Fork’ (”tilalta haarukkaan”) -strategiaa. HKScanin vastuullisuustyö keskittyy neljään painopistealueeseen, joita ovat: taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä ympäristövastuu. Konsernin vastuullisuus on kuvattu muun kuin taloudellisen tiedon raportissa, joka on erillinen raportti. Se täydentää yhtiön vuoden 2017 vuosikertomusta. Molemmat raportit julkaistaan vuonna 2018 viikolla 11.
OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT
HKScan Oyj:n maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli joulukuun lopussa 66 820 528 euroa. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä oli 55 026 522 osaketta ja se jakaantui kahteen sarjaan seuraavasti: A-osakkeita 49 626 522 kpl (90,19 % osakemäärästä) ja K-osakkeita 5 400 000 kpl (9,81 % osakemäärästä).
A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan (4 735 000 kpl) ja Lantmännen ek.för:in (665 000 kpl) omistuksessa eikä niitä ole listattu. LSO Osuuskunnan ja Lantmännen ek.för:in osakkeiden tai osuuksien määrät pysyivät ennallaan.
Joulukuun 2017 lopussa yhtiöllä oli hallussaan 1 008 849 (1 008 849) omaa A-osaketta. Niiden osuus kaikista osakkeista oli 1,8 prosenttia ja äänimäärästä 0,6 prosenttia.
HKScanin osakkeiden laskennallinen arvo vuoden 2017 joulukuun lopussa oli 169,1 (172,3) miljoonaa euroa. Se jakaantui niin, että A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 152,2 (155,1) miljoonaa euroa ja listaamattoman K-sarjan osakkeiden laskennallinen arvo oli vastaavasti 16,9 (17,2) miljoonaa euroa.
Tammi–joulukuussa yhtiön osakkeita vaihdettiin yhteensä 10 426 342 (13 313 324) ja osakekauppojen arvo oli 33 784 168 (42 427 708) euroa. Ylin noteeraus oli 3,60 (3,89) euroa ja alin 2,96 (2,89) euroa. Keskikurssi oli 3,24 (3,18) euroa: vuoden 2017 joulukuun lopun päätöskurssi oli 3,13 (3,19) euroa.
Osakkeenomistajat
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä yhtiön osakasluettelossa oli vuoden 2017 lopussa 12 212 (13 226) osakkeenomistajaa. Yhtiön kaikista osakkeista 18,1 (12,6) prosenttia oli hallintarekisteröidyillä ja ulkomaisilla omistajilla.
Liputusilmoitukset
HKScan Oyj vastaanotti 20.11.2017 Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen omistusosuuden muutoksista Sveriges Djurbönder ek.för:iltä.
Ilmoituksen mukaan Sveriges Djurbönder ek. för:in omistusosuus HKScanin osakkeiden kokonaismäärästä on 20.11.2017 laskenut alle viiden (5) prosentin. Ilmoituksen mukaan peruste on osakkeiden ja äänioikeuksien luovutus johtuen Sveriges Djurbönder ek. för:in vapaaehtoisesta selvitystilasta ja varojen jakamisesta.
Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä
10.4.2017 julkistetun pörssitiedotteen mukaan HKScan Oyj:n hallitus hyväksyi osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän konsernin ylimmälle johdolle ja valituille avainhenkilöille vuosille 2017–2019.
Uusi osakepohjainen kannustinjärjestelmä koostuu yhdestä vuoden pituisesta ansaintajaksosta, käsittäen kalenterivuoden 2017, sekä sitä seuraavasta, vuosiin 2018–2019, ulottuvasta rajoitusjaksosta. Järjestelmän nojalla mahdollisesti maksettava palkkio perustuu HKScan-konsernin sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE) sekä osakekohtaiseen tulokseen (EPS) suoritusjaksolla.
Uuteen osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään on oikeutettu osallistumaan 28 HKScan Oyj:n ylimpään johtoon kuuluvaa sekä muuta valittua avainhenkilöä.
VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2017 JA HALLITUKSEN VALTUUTUKSET
HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 6.4.2017 Turussa, vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vuodelta 2016. Yhtiökokous päätti vuoden 2016 osingoksi 0,16 euroa osakkeelta.
Yhtiökokous päätti myös hallituksen jäsenten, varajäsenten ja valiokuntien puheenjohtajien vuosipalkkioista. Hallituksen nykyiset jäsenet Mikko Nikula ja Pirjo Väliaho valittiin uudelleen, ja uusiksi jäseniksi valittiin Per Olof Nyman, Marko Onnela, Riitta Palomäki ja Tuomas Salusjärvi varsinaisen yhtiökokouksen 2018 päättymiseen saakka. Lisäksi hallituksen varajäseniksi valittiin Veikko Kemppi ja Carl-Peter Thorwid varsinaisen yhtiökokouksen 2018 päättymiseen saakka.
Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi uudelleen puheenjohtajakseen Mikko Nikulan ja uudeksi varapuheenjohtajaksi Marko Onnelan. Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Markku Katajisto seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun saakka.
Yhtiökokous antoi hallitukselle valtuutukset päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta sekä yhtiön omien A-sarjan osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2018 asti ja ne kumoavat vuoden 2016 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamat valtuutukset.
Yhtiökokouksen päätökset kokonaisuudessaan on julkistettu pörssitiedotteella 6.4.2017 ja ne ovat myös luettavissa yhtiön verkkosivuilla www.hkscan.com.
MUUTOKSIA YLIMMÄSSÄ JOHDOSSA
HKScan ilmoitti 28.12.2017, että Mikko Forsell oli nimitetty konsernin talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.1.2018 alkaen. HKScanin edellinen talousjohtaja Tuomo Valkonen jää pois yhtiön palveluksesta 1.3.2018.
HKScan ilmoitti 8.11.2017, että Sami Sivuranta oli nimitetty konsernin tuotannosta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloitti tehtävässään 1.1.2018. Hänen edeltäjänsä Aki Laiho jäi pois yhtiön palveluksesta. Pia Nybäck oli nimitetty konsernin eläintenhankinnasta ja alkutuotannosta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Nybäck on työskennellyt HKScanissa vuodesta 2013.
HKScan ilmoitti 4.10.2017, että International & Biotech markkina-alueesta vastaava johtaja Jukka Nikkinen vastaa jatkossa johtoryhmässä myös markkina-alue Tanskasta. Markkina-alue Tanskan edellinen johtaja Svend Schou Borch lähti yhtiöstä.
HKScan ilmoitti 27.9.2017, että Olli Huuskonen oli nimitetty konsernin lakiasianjohtajaksi 1.10.2017 alkaen. Hän raportoi konsernin toimitusjohtaja Jari Latvaselle. Edellinen lakiasianjohtaja Markku Suvanto jäi pois yhtiön palveluksesta.
HKScan ilmoitti 24.5.2017, että Mikko Saariaho oli nimitetty konsernin viestintäjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.10.207 alkaen. Kyseessä oli uusi johtoryhmäpositio.
HKScan ilmoitti 8.2.2017, että Sofia Hyléen Toresson oli nimitetty markkina-alue Ruotsista vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 2.5.2017 alkaen. Hänen edeltäjänsä Göran Holm jäi pois yhtiön palveluksesta. Niin ikään 8.2.2017 ilmoitettiin, että Heli Arantola oli nimitetty konsernin kategorioista ja konsepteista vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 2.5.2017 alkaen. Kyseessä oli uusi johtoryhmäpositio.
KONSERNIN JOHTORYHMÄ
Konsernin johtoryhmä 7.2.2018: Jari Latvanen, toimitusjohtaja, Sofia Hyléen Toresson, EVP markkina-alue Ruotsi; Jyrki Karlsson, EVP markkina-alue Suomi (31.3.2018 asti, viimeistään 2.5.2018 alkaen Kati Rajala); Jukka Nikkinen, EVP markkina-alue Tanska, EVP markkina-alue International & Biotech; Anne Mere, EVP markkina-alue Baltia; Heli Arantola, EVP kategoriat ja konseptit; Sami Sivuranta, EVP tuotanto; Anu Mankki, EVP henkilöstö; Mikko Forsell, talousjohtaja; Mikko Saariaho, EVP viestintä ja vastuullisuus; ja Pia Nybäck, EVP eläintenhankinta ja alkutuotanto.
LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT
HKScan-konsernin liiketoiminnassa merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät myynti- ja raaka-ainehintoihin sekä globaaleiden ja paikallisten lihataseiden hallintaan. Myös konsernin toimintatapaohjeen (Code of Conduct) ja hyvien liiketoimintaperiaatteiden vastainen toiminta muodostaa riskin. HKScanissa on käynnissä yhtiön toimintatapaohjeen uudistaminen ja sen jalkauttaminen käynnistyy vuoden 2018 aikana.
Muihin riskeihin lukeutuvat erilaiset odottamattomat vero- tai muiden viranomaisten sekä painostusryhmien toimenpiteet, jotka voivat rajoittaa liiketoimintaa, aiheuttaa kulutuskysynnän heilahtelua sekä huomattavia korotuksia veroihin tai muihin maksuihin. Lisäksi HKScan on osallisena joissakin käynnissä olevissa oikeusprosesseissa kotimarkkina-alueillaan.
Elintarviketeollisuuden raaka-ainehuollossa eläintautien, kuten afrikkalaisen sikaruton, mahdollisuutta tai mahdollisten kansainvälisten tai paikallisten ruokaskandaalien vaikutusta yleisiin kulutusnäkymiin ei voida täysin sulkea pois.
Rauman yksikön käynnistyksen varmistaminen ja siihen liittyvien riskien minimoiminen on vuonna 2018 yhtiön johdon tärkeimpiä tavoitteita.
HKScanin riskeistä kerrotaan tarkemmin vuoden 2017 vuosikertomuksen riskienhallinta-osioissa.
KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
HKScan tiedotti 23.1.2018, että Kati Rajala, DI, on nimitetty HKScanin Suomen markkina-alueesta vastaavaksi johtajaksi (EVP) ja johtoryhmän jäseneksi. Rajala aloittaa tehtävässään viimeistään 2.5.2018 ja hän raportoi toimitusjohtajalle. HKScanin Suomen markkina-alueesta vastaava johtaja Jyrki Karlsson siirtyy uuteen tehtävään yhtiön ulkopuolelle 31.3.2018.
HKScan antoi 18.1.2018 yhtiön vuoden 2017 tuloksesta tilintarkastamatonta ennakkotietoa, jonka mukaan HKScan Oyj:n vuoden 2017 liikevaihto oli noin 1 808 miljoonaa euroa, ja vertailukelpoinen liikevoitto noin -18 miljoonaa euroa. Rauman yksikön arvioitujen käynnistyskustannusten ja normaalia heikommasta toimituskyvystä johtuneen siipikarjanlihan myynnin menetyksen vaikutus Suomessa on yhteensä noin 25 miljoonaa euroa.
ARVIO VUODELLE 2018
Lihankulutuksen arvioidaan kasvavan lähivuosina 1,6 prosenttia vuodessa. Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu on yksi vahvimmista kasvun ajureista. Lisäksi useat kulutukseen vaikuttavat arvotrendit tukevat HKScanin strategian toteuttamista.
HKScan arvioi, että strategian toteuttamisen vaikutus alkaa näkyä yhtiön tuloksessa myynnin arvon nousuna ja parantuneena tuotannon tehokkuutena.
Yhtiö keskittyy ‘From Farm to Fork’-strategian jalkauttamiseen kaikilla viidellä fokusalueellaan, jotka ovat: Fokus lihassa, Johtajuus siipikarjassa, Aterialiiketoiminnan kasvattaminen, Tiivis yhteistyö tuottajien kanssa, ja Tuottavuuden ja kustannuskilpailukyvyn parantaminen.
HKScan on muuttanut ohjeistuskäytäntöään kansainvälisen käytännön mukaiseksi ja lopettanut numeerisen taloudellisen ohjeistuksen antamisen.
Arvio perustuu tämänhetkisiin odotuksiin ja oletuksiin HKScan-konsernin markkinaympäristön kehityksestä.
HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAOSTA
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 235,5 (307,9) miljoonaa euroa sisältäen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) määrältään 143,2 (143,2) miljoonaa euroa. Hallitus esittää, että yhtiö jakaa vuodelta 2017 osinkoa 0,09 (0,16) euroa osakkeelta, eli yhteensä noin 4,9 (8,6) miljoonaa euroa.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia.
Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2018
HKScan Oyj:n vuoden 2018 varsinainen yhtiökokous pidetään 12.4.2018 klo 10.00 alkaen Turussa.
Yhtiökokoukseen voivat osallistua ne osakkeenomistajat, jotka viimeistään 29.3.2018 mennessä ovat merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään HKScan Oyj:n omistajaluetteloon. Kokouskutsu ja hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle julkistetaan myöhemmin.
SEURAAVA TALOUDELLINEN KATSAUS
HKScan-konsernin osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 2018 julkistetaan 3.5.2018.
Vantaalla, 7.2.2018
HKScan Oyj
Hallitus
Lisätietoja antavat toimitusjohtaja Jari Latvanen ja talousjohtaja Mikko Forsell. HKScan Media Service Desk puhelimitse 010 570 5700 tai sähköpostitse osoitteeseen: communications@hkscan.com
HKScan on johtava pohjoismainen ruokayhtiö. Konsernimme myy, markkinoi ja valmistaa korkealaatuista ja vastuullisesti tuotettua sian-, naudan-, siipikarjan- ja lampaanlihaa, niistä valmistettuja tuotteita ja valmisruokia vahvoilla tuotemerkeillä. Asiakkaitamme ovat vähittäiskauppa-, food service -, teollisuus- ja vientisektorit. Kotimarkkinamme kattavat Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Baltian. Viemme tuotteita lähes 50 maahan. Vuonna 2017 HKScanin liikevaihto oli noin 1,8 miljardia euroa ja työntekijöitä oli noin 7 300.
JAKELU:
NASDAQ Helsinki,
Keskeinen media,
www.hkscan.com
| KONSERNITILINPÄÄTÖS 1.1.-31.12.2017 | |||||
| KONSERNIN TULOSLASKELMA | |||||
| (miljoonaa euroa) | Viite | Q4/2017 | Q4/2016 | 2017 | 2016 |
| Liikevaihto | 475,3 | 485,2 | 1 808,1 | 1 872,9 | |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | 1. | -465,5 | -452,0 | -1 731,4 | -1 750,8 |
| Bruttokate | 9,8 | 33,3 | 76,7 | 122,2 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut | 1. | -0,4 | 1,3 | 4,8 | 8,3 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | 1. | -11,3 | -14,7 | -50,4 | -56,5 |
| Hallinnon kulut | 1. | -20,3 | -15,7 | -71,3 | -64,4 |
| Liikevoitto | -22,2 | 4,2 | -40,3 | 9,7 | |
| Rahoitustuotot | 0,4 | 0,5 | 2,0 | 2,3 | |
| Rahoituskulut | -4,1 | -2,7 | -12,6 | -11,1 | |
| Osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tuloksista | 1,1 | 0,2 | 1,7 | -0,1 | |
| Voitto/tappio ennen veroja | -24,8 | 2,2 | -49,2 | 0,9 | |
| Tuloverot | 3,6 | -0,5 | 6,8 | -4,4 | |
| Tilikauden voitto/tappio | -21,2 | 1,7 | -42,4 | -3,6 | |
| Määräysvallattomille omistajille | -1,2 | -0,8 | -3,0 | -1,8 | |
| Tilikauden voitto/tappio | -22,4 | 0,9 | -45,5 | -5,4 | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: | |||||
| Tulos/osake, laimentamaton, jatkuvat toiminnot euroa/osake | -0,41 | 0,02 | -0,84 | -0,10 | |
| Tulos/osake, laimennettu, jatkuvat toiminnot euroa/osake | -0,41 | 0,02 | -0,84 | -0,10 | |
| KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA | ||||
| (miljoonaa euroa) | Q4/2017 | Q4/2016 | 2017 | 2016 |
| Tilikauden voitto / tappio | -21,2 | 1,7 | -42,4 | -3,6 |
| MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT (verojen jälkeen): | ||||
| Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot | -1,7 | 0,7 | -2,7 | -4,1 |
| Rahavirran suojaus | 1,1 | 1,6 | 3,1 | 2,5 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot | -3,1 | -2,9 | -3,1 | -2,9 |
| MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT YHTEENSÄ | -3,8 | -0,6 | -2,7 | -4,4 |
| KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ | -24,9 | 1,1 | -45,1 | -8,0 |
| TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKAUTUMINEN: | ||||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | -26,1 | 0,3 | -48,1 | -9,8 |
| Määräysvallattomille omistajille | 1,2 | 0,8 | 3,0 | 1,8 |
| Yhteensä | -25,3 | 1,1 | -45,1 | -8,0 |
| KONSERNIN TASE | |||
| (miljoonaa euroa) | Viite | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
| VARAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 2. | 137,2 | 143,0 |
| Aineelliset hyödykkeet | 3. | 458,2 | 401,7 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 34,9 | 34,9 | |
| Muut pitkäaikaiset varat | 36,0 | 28,5 | |
| PITKÄAIKAISET VARAT | 666,3 | 608,1 | |
| Vaihto-omaisuus | 4. | 111,8 | 116,1 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 123,7 | 123,9 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 50,9 | 6,6 | |
| LYHYTAIKAISET VARAT | 286,4 | 246,6 | |
| VARAT | 952,7 | 854,8 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| OMA PÄÄOMA | 5. | 351,0 | 409,7 |
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 245,1 | 126,9 | |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 58,7 | 39,8 | |
| PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA | 303,8 | 166,7 | |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 14,1 | 17,2 | |
| Lyhytaikainen koroton vieras pääoma | 283,8 | 261,2 | |
| LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA | 297,8 | 278,4 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | 952,7 | 854,8 |
| LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA | |||||||||||
| (milj. euroa) | 1. | 2. | 3. | 4. | 5. | 6. | 7. | 8. | 9. | 10. | 11. |
| OMA PÄÄOMA 1.1.2017 | 66,8 | 72,9 | -9,9 | 143,5 | 10,3 | -5,3 | 0,0 | 116,5 | 394,8 | 14,9 | 409,7 |
| Tilikauden tulos | - | - | - | - | - | - | - | -45,5 | -45,5 | 3,0 | -42,4 |
| Muut laajan tuloksen erät | |||||||||||
| Muuntoerot | - | - | - | - | - | -2,7 | - | - | -2,7 | - | -2,7 |
| Rahavirran suojaus | - | - | 3,1 | - | - | - | - | - | 3,1 | - | 3,1 |
| Vakuutusmate- maattiset voitot tai tappiot | - | - | - | - | - | - | - | -3,1 | -3,1 | - | -3,1 |
| Tilikauden laaja tulos | - | - | 3,1 | - | - | -2,7 | - | -48,6 | -48,1 | 3,0 | -45,1 |
| Suorat kirjaukset | - | - | - | - | 0,0 | - | - | -0,1 | 0,0 | - | 0,0 |
| Siirrot erien välillä | - | - | - | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Liiketoimet määräysvallatto-mien omistajien kanssa | - | - | - | - | - | - | - | -1,3 | -1,3 | -3,2 | -4,5 |
| Osingonjako | - | - | - | - | - | - | - | -8,6 | -8,6 | -0,4 | -9,0 |
| OMA PÄÄOMA 31.12.2017 | 66,8 | 72,9 | -6,8 | 143,5 | 10,3 | -7,9 | 0,0 | 57,9 | 336,6 | 14,4 | 351,0 |
| 1. | 2. | 3. | 4. | 5. | 6. | 7. | 8. | 9. | 10. | 11. | |
| OMA PÄÄOMA 1.1.2016 | 66,8 | 72,9 | -12,4 | 143,5 | 10,2 | -3,7 | 0,0 | 134,7 | 412,0 | 13,8 | 425,8 |
| Tilikauden tulos | - | - | - | - | - | - | - | -5,4 | -5,4 | 1,8 | -3,6 |
| Muut laajan tuloksen erät | |||||||||||
| Muuntoerot | - | - | - | - | - | -4,1 | - | - | -4,1 | - | -4,1 |
| Rahavirran suojaus | - | - | 2,5 | - | - | - | - | - | 2,5 | - | 2,5 |
| Vakuutusmate- maattiset voitot tai tappiot | - | - | - | - | - | - | - | -2,9 | -2,9 | - | -2,9 |
| Tilikauden laaja tulos | - | - | 2,5 | - | - | -4,1 | - | -8,3 | -9,8 | 1,8 | -8,0 |
| Suorat kirjaukset | - | - | - | - | 0,0 | - | - | 0,1 | 0,1 | - | 0,1 |
| Siirrot erien välillä | - | - | - | - | 0,0 | 2,5 | - | -2,5 | 0,0 | - | 0,0 |
| Osingonjako | - | - | - | - | - | - | - | -7,6 | -7,6 | -0,7 | -8,2 |
| OMA PÄÄOMA 31.12.2016 | 66,8 | 72,9 | -9,9 | 143,5 | 10,3 | -5,3 | 0,0 | 116,5 | 394,8 | 14,9 | 409,7 |
| RAHAVIRTALASKELMA | ||||
| (miljoonaa euroa) | Q4/2017 | Q4/2016 | 2017 | 2016 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 0,6 | 16,9 | 30,0 | 58,4 |
| Käyttöpääoman muutos | 30,4 | 28,4 | 27,9 | 21,4 |
| Rahoituserät ja verot | -4,3 | -4,6 | -12,1 | -8,9 |
| LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA | 26,6 | 40,7 | 45,7 | 70,9 |
| Investointien rahavirta | -42,1 | -15,7 | -104,0 | -53,9 |
| RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN | -15,5 | 25,0 | -58,3 | 17,1 |
| Lainojen muutokset | 30,5 | -27,3 | 115,4 | -12,3 |
| Maksetut osingot | 0,0 | - | -9,0 | -8,2 |
| Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa | - | - | -4,5 | - |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | 30,5 | -27,3 | 101,9 | -20,6 |
| NETTORAHAVIRTA | 15,0 | -2,3 | 43,6 | -3,5 |
| Rahavarat kauden alussa | 35,4 | 8,3 | 6,6 | 9,5 |
| Rahavarojen valuuttakurssimuutosten vaikutus | 0,5 | 0,7 | 0,6 | 0,7 |
| Rahavarat kauden lopussa | 50,9 | 6,6 | 50,9 | 6,6 |
| TUNNUSLUVUT | ||
| 31.12.2017 | 31.12.2016 | |
| Tulos/osake (EPS), laimentamaton, eur | -0,84 | -0,10 |
| Tulos/osake (EPS), laimennettu, eur | -0,84 | -0,10 |
| Oma pääoma/osake, eur | 6,23 | 7,31 |
| Omavaraisuusaste, % | 36,9 | 47,9 |
| Osakeantioikaistu ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, milj. kpl | 54,0 | 54,0 |
| Bruttoinvestoinnit käyttö-omaisuuteen, Meur | 125,5 | 97,6 |
| Henkilöstö keskimäärin kuukausien lopun keskiarvona | 7 292 | 7 319 |
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT
HKScan julkaisee vaihtoehtoisia tunnuslukuja antaakseen relevanttia tietoa sidosryhmille. Julkaistuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja käytetään myös yhtiön ohjaamiseen. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja siihen liittyvät vaihtoehtoiset tunnusluvut julkaistaan koska ne kuvaavat paremmin liiketoiminnan kehittymistä ja parantaa kausien välistä vertailukelpoisuutta.
| Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE ennen veroja (%) | Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut --------------------------------------- | x 100 | |||
| Taseen loppusumma korottomat velat (keskiarvo) | |||||
| Omavaraisuusaste (%) | Oma pääoma yhteensä --------------------------------------- | x 100 | |||
| Taseen loppusumma – saadut ennakot | |||||
| Nettovelkaantumisaste (%) (Net gearing) | Korolliset nettorahoitusvelat --------------------------------------- | x 100 | |||
| Oma pääoma | |||||
| Osakekohtainen tulos (EPS) | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto --------------------------------------- | ||||
| Ulkona olevien osakkeiden keskim. lkm tilikauden aikana | |||||
| Osakekohtainen oma pääoma | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma --------------------------------------- | ||||
| Ulkona olevien osakkeiden lkm tilinpäätöspäivänä | |||||
| Osakekannan markkina-arvo | Ulkona olevien osakkeiden lkm tilinpäätöspäivänä x tilikauden päätöskurssi | ||||
| Rahavirta ennen rahoituskuluja | Rahavirta ennen rahoitusta ja rahoituseriä | ||||
| Henkilöstön määrä | Kalenterikuukausien lopussa laskettujen henkilöstömäärien keskiarvo | ||||
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | Kertaluonteiset maksut, jotka eivät liity normaaliin jatkuvaan toimintaan ja jotka olennaisesti vaikuttavat yhtiön talouteen. Esimerkkejä näistä ovat uudelleenjärjestelykulut, irtisanomiset, näihin liittyvät lakikulut, oikeudellisista tuomioista tai sopimisista johtuvat maksut, yrityshankintoihin liittyvät transaktiokulut (konsultointi, neuvonanto, lakipalvelut, dd-palvelut, rekisteröinti ym.) sekä yritysmyyntien voitot/tappiot. | ||||
| Vertailukelpoinen liikevoitto | Liikevoitto – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | ||||
| Vertailukelpoinen voitto/tappio ennen veroja | Voitto/tappio ennen veroja – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | ||||
| Nettovelka | Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset | ||||
KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT
LAADINTAPERIAATTEET
HKScan Oyj:n osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.12.2017 on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laskentaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2016. Osavuosikatsauksen luvut on pyöristetty miljooniin euroihin, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Laskentaperiaatteet on kerrottu vuoden 2017 tilinpäätöksessä. Osavuosikatsausta ei ole tilintarkastettu.
Konserni on arvioinut uusien 1.1.2018 voimaan tulevien IFRS 9 ja IFRS 15 standardien vaikutuksia. IFRS 9:n mukaan joukkovelkakirjalainan modifiointikulut vuodelta 2017, jotka on käsitelty efektiivisen koron menetelmällä, kirjataan kuluksi. Tämä johtaa 1,0 miljoonan euron vähennykseen kertyneissä voittovaroissa, 1,2 miljoonan euron lisäykseen korollisissa veloissa ja 0,2 miljoonan euron vähennykseen laskennallisessa verovelassa avaavassa taseessa 1.1.2018. Uudella luottotappioiden laskentamallilla ei ole olennaista vaikutusta. IFRS 15:een liittyen myyntisopimuksia asiakkaiden kanssa on arvioitu 5 vaiheisen mallin mukaisesti. Arvioinnin perusteella myynnin tuloutukseen ei tule olennaista muutosta.
| Konserni on muuttanut segmenttiraportointiaan vuoden 2017 alusta. Markkina-alueiden liikevaihto ja liikevoitto eivät enää sisällä sisäistä myyntiä ja katetta. Vertailukauden 2016 tiedot on oikaistu vertailukelpoisiksi. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernin lukuihin. Markkina-alueiden vuoden 2016 raportoidut ja oikaistut luvut ovat tämän tiedotteen liitetiedoissa. SEGMENTTIKOHTAINEN VERTAILU 2016 (raportoidut luvut) | |||||
| Liikevaihto ja liikevoitto markkina-alueittain | |||||
| (miljoonaa euroa) | Q1/2016 | Q2/2016 | Q3/2016 | Q4/2016 | 2016 |
| LIIKEVAIHTO | |||||
| - Ruotsi | 189,1 | 205,0 | 201,1 | 209,1 | 804,4 |
| - Suomi | 187,0 | 207,4 | 198,7 | 213,4 | 806,5 |
| - Tanska | 44,7 | 46,6 | 42,6 | 39,3 | 173,2 |
| - Baltia | 38,0 | 41,5 | 41,4 | 40,4 | 161,3 |
| - Segmenttien välinen | -19,7 | -17,7 | -18,0 | -17,0 | -72,4 |
| Konserni yhteensä | 439,1 | 482,7 | 465,9 | 485,2 | 1 872,9 |
| LIIKEVOITTO | |||||
| - Ruotsi | 1,1 | 3,3 | 5,3 | 3,2 | 12,9 |
| - Suomi | 0,8 | 2,2 | 4,6 | 7,0 | 14,6 |
| - Tanska | -2,3 | -2,6 | -2,1 | -2,6 | -9,5 |
| - Baltia | 0,3 | 1,8 | 3,3 | 1,0 | 6,4 |
| - Konsernihallinnon kulut | -4,2 | -2,9 | -3,1 | -4,5 | -14,7 |
| Konserni yhteensä | -4,3 | 1,7 | 8,1 | 4,2 | 9,7 |
| VERTAILUKELPOINEN LIIKEVOITTO | |||||
| - Ruotsi | 1,1 | 3,3 | 5,3 | 4,8 | 14,5 |
| - Suomi | 0,8 | 2,2 | 4,6 | 7,2 | 14,8 |
| - Tanska | -2,3 | -2,1 | -2,1 | -2,6 | -9,1 |
| - Baltia | 0,3 | 1,8 | 3,3 | 1,0 | 6,4 |
| - Konsernihallinnon kulut | -3,0 | -2,9 | -3,1 | -4,5 | -13,5 |
| Konserni yhteensä | -3,1 | 2,2 | 8,1 | 6,0 | 13,2 |
| SEGMENTTIKOHTAINEN VERTAILU 2016 (oikaistu) | |||||
| Liikevaihto ja liikevoitto markkina-alueittain | |||||
| (miljoonaa euroa) | Q1/2016 | Q2/2016 | Q3/2016 | Q4/2016 | 2016 |
| LIIKEVAIHTO | |||||
| - Ruotsi | 185,8 | 201,5 | 197,5 | 206,1 | 790,8 |
| - Suomi | 179,8 | 199,4 | 190,8 | 204,9 | 774,9 |
| - Tanska | 36,5 | 41,4 | 36,8 | 34,8 | 149,5 |
| - Baltia | 37,1 | 40,5 | 40,7 | 39,5 | 157,7 |
| - Segmenttien välinen | - | - | - | - | - |
| Konserni yhteensä | 439,1 | 482,7 | 465,9 | 485,2 | 1 872,9 |
| LIIKEVOITTO | |||||
| - Ruotsi | -0,3 | 2,5 | 4,7 | 2,7 | 9,5 |
| - Suomi | 0,9 | 2,4 | 4,7 | 7,2 | 15,3 |
| - Tanska | -1,0 | -1,9 | -1,5 | -2,2 | -6,6 |
| - Baltia | 0,3 | 1,7 | 3,2 | 1,0 | 6,2 |
| - Konsernihallinnon kulut | -4,2 | -2,9 | -3,1 | -4,5 | -14,7 |
| Konserni yhteensä | -4,3 | 1,7 | 8,1 | 4,2 | 9,7 |
| VERTAILUKELPOINEN LIIKEVOITTO | |||||
| - Ruotsi | -0,3 | 2,5 | 4,7 | 4,2 | 11,1 |
| - Suomi | 0,9 | 2,4 | 4,7 | 7,5 | 15,5 |
| - Tanska | -1,0 | -1,4 | -1,5 | -2,2 | -6,2 |
| - Baltia | 0,3 | 1,7 | 3,2 | 1,0 | 6,2 |
| - Konsernihallinnon kulut | -3,0 | -2,9 | -3,1 | -4,5 | -13,5 |
| Konserni yhteensä | -3,1 | 2,2 | 8,1 | 6,0 | 13,2 |
| SEGMENTTIKOHTAINEN VERTAILU 2017 | ||||
| (miljoonaa euroa) | Q4/2017 | Q4/2016 | 2017 | 2016 |
| LIIKEVAIHTO | ||||
| - Ruotsi | 202,7 | 206,1 | 759,4 | 790,8 |
| - Suomi | 197,0 | 204,9 | 742,2 | 774,9 |
| - Tanska | 35,9 | 34,8 | 147,8 | 149,5 |
| - Baltia | 39,7 | 39,5 | 158,7 | 157,7 |
| - Segmenttien välinen | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Konserni yhteensä | 475,3 | 485,2 | 1 808,1 | 1 872,9 |
| LIIKEVOITTO | ||||
| - Ruotsi | 4,8 | 2,7 | 5,4 | 9,5 |
| - Suomi | -12,2 | 7,2 | -16,5 | 15,3 |
| - Tanska | -7,4 | -2,2 | -13,9 | -6,6 |
| - Baltia | -0,5 | 1,0 | 4,4 | 6,2 |
| - Segmenttien välinen | - | - | - | - |
| Segmentit yhteensä | -15,4 | 8,7 | -20,6 | 24,3 |
| Konsernihallinnon kulut | -6,9 | -4,5 | -19,7 | -14,7 |
| Konserni yhteensä | -22,2 | 4,2 | -40,3 | 9,7 |
| INVESTOINNIT | ||||
| - Ruotsi | 5,3 | 8,2 | 13,7 | 19,8 |
| - Suomi | 35,2 | 23,8 | 100,4 | 64,0 |
| - Tanska | 0,5 | 0,4 | 1,3 | 3,1 |
| - Baltia | 2,4 | 3,7 | 10,0 | 10,8 |
| Yhteensä | 43,4 | 36,1 | 125,5 | 97,6 |
| HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN | ||||
| - Ruotsi | 2 139 | 2 162 | ||
| - Suomi | 2 964 | 2 912 | ||
| - Tanska | 663 | 686 | ||
| - Baltia | 1 527 | 1 560 | ||
| Yhteensä | 7 292 | 7 319 | ||
| TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT | ||||
| 1. VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT | ||||
| (miljoonaa euroa) | Q4/2017 | Q4/2016 | Q1-Q4/2017 | 2016 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | -12,3 | 6,0 | -17,6 | 13,2 |
| Henkilöstökustannukset, Konsernihallinto 1) | - | - | - | -1,2 |
| Työsuhteen lopetus, Konsernihallinto 1) | -0,6 | - | -1,6 | - |
| Ympäristövaraus, Ruotsi 2) | - | -1,5 | - | -1,5 |
| Työsuhteen lopetus, Ruotsi 1) | - | - | -2,7 | - |
| Työsuhteen lopetus, Ruotsi 3) | - | - | -0,5 | - |
| Työsuhteen lopetus, Suomi 1) | - | -0,3 | -0,2 | -0,3 |
| Työsuhteen lopetus, Suomi 3) | - | - | -0,3 | - |
| Omaisuuden alaskirjaus, Suomi 3) 4) | - | - | -4,2 | - |
| Ympäristövaraus, Suomi 2) | -2,5 | - | -2,5 | - |
| Työsuhteen lopetus, Tanska 1) | -0,1 | - | -0,3 | -0,5 |
| Työsuhteen lopetus, Tanska 3) | - | - | -0,3 | - |
| Omaisuuden alaskirjaus, Tanska 3) 4) | -6,7 | - | -10,1 | - |
| Liikevoitto | -22,2 | 4,2 | -40,3 | 9,7 |
| 1) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Hallinnon kulut” | ||||
| 2) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut” | ||||
| 3) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Hankinnan ja valmistuksen kulut” | ||||
| 4) Omaisuuserien arvonalentaminen kirja-arvoon, joka vastaa arvioitua tulosta tulevaisuudessa | ||||
| TASEEN LIITETIEDOT | ||
| 2. AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET | ||
| (miljoonaa euroa) | 2017 | 2016 |
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 143,0 | 147,3 |
| Muuntoerot | -2,6 | -3,5 |
| Lisäykset | 1,7 | 0,9 |
| Lisäykset (yritysostot) | - | - |
| Vähennykset | - | 0,0 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -7,6 | -2,1 |
| Siirto toiseen tase-erään | 2,8 | 0,4 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 137,2 | 143,0 |
| 3. AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET | ||
| (miljoonaa euroa) | 2017 | 2016 |
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 401,7 | 361,8 |
| Muuntoerot | -1,3 | -2,1 |
| Lisäykset | 123,9 | 96,7 |
| Lisäykset (yritysostot) | - | - |
| Vähennykset | -1,4 | -1,9 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -61,8 | -52,4 |
| Siirto toiseen tase-erään | -2,8 | -0,4 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 458,2 | 401,7 |
| 4. VAIHTO-OMAISUUS | ||
| (miljoonaa euroa) | 2017 | 2016 |
| Aineet ja tarvikkeet | 62,9 | 61,5 |
| Keskeneräiset tuotteet | 4,3 | 4,7 |
| Valmiit tuotteet | 36,8 | 42,0 |
| Muu vaihto-omaisuus | 0,3 | 0,3 |
| Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta | 0,7 | 0,9 |
| Elävät eläimet | 6,8 | 6,7 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 111,8 | 116,1 |
| 5. OMAN PÄÄOMAN LIITETIEDOT | ||||||
| Osakepääoma ja ylikurssirahasto | Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä | Osake pääoma | Ylikurssi rahasto | Sijoitettu vapaa oma pääoma | Omat osakkeet | Yhteensä |
| 1.1.2017 | 54 017 673 | 66,8 | 72,9 | 143,5 | 0,0 | 283,1 |
| 31.12.2017 | 54 017 673 | 66,8 | 72,9 | 143,5 | 0,0 | 283,1 |
| JOHDANNAISSOPIMUKSISTA JOHTUVAT VASTUUT | ||
| (miljoonaa euroa) | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
| Johdannaissopimusten nimellisarvot | ||
| Valuuttajohdannaiset | 41,4 | 43,6 |
| Korkojohdannaiset | 120,6 | 126,9 |
| Sähköjohdannaiset | 7,4 | 7,2 |
| Johdannaissopimusten käyvät arvot | ||
| Valuuttajohdannaiset | -0,1 | -0,2 |
| Korkojohdannaiset | -10,2 | -13,4 |
| Sähköjohdannaiset | 0,5 | 0,1 |
| KONSERNIN MUUT VASTUUSITOUMUKSET | ||
| (miljoonaa euroa) | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
| Velat, joiden vakuudeksi on annettu pantteja tai kiinnityksiä | ||
| - rahalaitoslainat | - | - |
| Omasta velasta | ||
| - Annetut kiinteistökiinnitykset | - | - |
| - Annetut pantit | - | - |
| Muiden puolesta annetut | ||
| - takaukset ja muut sitoumukset | 17,2 | 16,2 |
| Muut omat vastuut | ||
| Leasingvastuut | 7,4 | 7,5 |
| Vuokravastuut | 32,4 | 31,7 |
KONSERNIN SOVELTAMAT KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMISPERIAATTEET TOISTUVASTI KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVISTA RAHOITUSINSTRUMENTEISTA
Johdannaiset
Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päätymispäivän markkinakorot. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja.
| 31.12.2017 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | |
| Käypään arvoon arvostetut varat | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | ||||
| - Kaupankäyntiarvopaperit | - | - | - | - |
| - Kaupankäyntijohdannaiset | ||||
| - Koronvaihtosopimukset | - | - | - | - |
| - Valuuttajohdannaiset | 0,1 | - | 0,1 | - |
| - Hyödykejohdannaiset | 0,7 | - | 0,7 | - |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | 0,7 | - | 0,7 | - |
| Yhteensä | 0,8 | 0,0 | 0,8 | 0,0 |
| Käypään arvoon arvostetut velat | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat | ||||
| - Kaupankäyntijohdannaiset | ||||
| - Koronvaihtosopimukset | -10,2 | - | -10,2 | - |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | -10,2 | - | -10,2 | - |
| - Valuuttajohdannaiset | -0,2 | - | -0,2 | - |
| - Hyödykejohdannaiset | -0,2 | - | -0,2 | - |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | -0,2 | - | -0,2 | - |
| Yhteensä | -10,6 | 0,0 | -10,6 | 0,0 |
| 31.12.2016 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | |
| Käypään arvoon arvostetut varat | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | ||||
| - Kaupankäyntiarvopaperit | - | - | - | - |
| - Kaupankäyntijohdannaiset | ||||
| - Koronvaihtosopimukset | - | - | - | - |
| - Valuuttajohdannaiset | 0,1 | - | 0,1 | - |
| - Hyödykejohdannaiset | 0,6 | - | 0,6 | - |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | 0,6 | - | 0,6 | - |
| Yhteensä | 0,7 | 0,0 | 0,7 | 0,0 |
| Käypään arvoon arvostetut velat | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat | ||||
| - Kaupankäyntijohdannaiset | ||||
| - Koronvaihtosopimukset | -13,4 | - | -13,4 | - |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | -13,4 | - | -13,4 | - |
| - Valuuttajohdannaiset | -0,3 | - | -0,3 | - |
| - Hyödykejohdannaiset | -0,5 | - | -0,5 | - |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | -0,5 | - | -0,5 | - |
| Yhteensä | -14,2 | 0,0 | -14,2 | 0,0 |
| LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA | ||
| (miljoonaa euroa) | 2017 | 2016 |
| Myynnit osakkuusyhtiöille | 17,7 | 46,9 |
| Ostot osakkuusyhtiöiltä | 33,0 | 39,2 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 2,3 | 2,3 |
| Ostovelat ja muut velat | 5,8 | 5,5 |