Ennen oli oltava tarkkana, sillä kulkukoirat, ketut ja haukat vaanivat pihamailta helppoja paisteja. Ulkona kasvatettuja kanoja uhkasi myös näkymätön vaara: Newcastlen tauti.

"Tautia todetaan kyyhkysissä yhä vuosittain. Viime vuosina erityisesti merikotkissa on tavattu myös lintuinfluenssaa," kertoo eläinlääketieteen tohtori Leena Pohjola, HKScanin eläinlääkäri ja siipikarjaspesialisti.

Ensiluokkainen pohjoismainen rehu houkuttelee eläintiloille luonnonvaraisia lintuja. Linnut parveilevat tilojen lähettyvillä, ja pikkulinnut pystyvät helposti pujottautumaan verkoista läpi. Tauti leviää, kun esimerkiksi taudinkantajan uloste päätyy siipikarjan rehuun.

Aitaus pysäyttää kyllä pedon, mutta miten pysäytetään lentävä bakteeri? Leena Pohjolalla on tähän helppo ja selkeä vastaus: "Me pidämme kanat sisällä."

Hyvä maaperä tuottaa hyvää rehua

Kuiva ja kuuma kesä oli tänä vuonna poikkeuksellinen, mutta tyypillinen kasvukausi pohjoismaissa tarjoaa ihanteelliset olosuhteet korkealuokkaisen rehun kasvatukselle.

Pitkinä kesäpäivinä peltoja suosii Golfvirran tuoma henkäys. Talviaikaan kylmyys suojelee kasvustoa taudeilta, joten kasvinsuojeluaineita tarvitaan vain vähän. Hyvien vesivarantojen ansiosta ympäristövaikutuksetkin jäävät vähäisiksi.

Pohjoismainen luonto on säästynyt raskaan teollisuuden vaikutuksilta. Raskasmetallit jyräävät musiikkiviennissä, mutta maaperässä niitä esiintyy vain minimaalisesti.

HKScanin sopimuskasvattajat ovat sitoutuneet noudattamaan alan parhaita käytäntöjä. Rehu kasvatetaan lähituotantona, ja sen laatua seurataan erittäin tarkasti.

Kaupunkikanakin voi sairastua

Lemmikkikana on uusi musta. Muutaman kanan parven voi perustaa myös kaupunkialueella ja nauttia lemmikkien seurasta sekä tuoreista munista. Harrastekanaloita on rekisteröity 6000 kappaletta jo pelkästään Suomessa, muista pohjoismaista puhumattakaan.

Ulkona pidettävät lemmikkikanat voivat olla terveysriski myös ihmiselle. Jyrsijät ja pikkulinnut ulostavat kanojen rehuun, jos ne vaan pääsevät sen kimppuun. Kampylobakteeri ja salmonella ovat yleisimmät tartunnat. Kanoissa ne ovat oireettomia mutta aiheuttavat ihmiselle ruokamyrkytyksen.

Tuotantosiipikarjalla salmonella on nykyään jo lähes historiaa Suomessa, mutta kampylobakteeria tavataan yhä silloin tällöin. Ammattimaisilla tiloilla hygienia on kuitenkin niin hyvin hoidettu, että tauteja esiintyy vain harvoin.

Esimerkiksi Suomessa ja Virossa kananpojat saapuvat, kasvavat ja lähtevät aina samaan aikaan. Joka kerta koko kanala tyhjennetään, puhdistetaan ja desinfioidaan erien välillä.

Puhtaus on kaiken a ja o

Lintuinfluenssavirus leviää linnuissa hengitysteitse sekä ulosteiden kautta ja tarttuu ihmiseen vain hyvin harvoin. Näissä tapauksissa tartunnan on voinut saada käsiteltyään sairauteen kuollutta lintua.

Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimalla ja suojavaatetusta käyttämällä voidaan ehkäistä terveyshaittoja helposti ja edullisesti. Kuljetuskalusto pidetään puhtaana, ja jopa kuljetusreitit suunnitellaan tarkasti tartuntariskien eliminoimiseksi.

Viime marraskuussa HKScan julkisti maailman mittakaavassakin uuden konseptin, jossa kuljetuksia hautomolta tilalle ei tarvita, sillä kananpojat syntyvät ja kasvavat yhdellä ja samalla tilalla.

Tilalla kuoriutuminen parantaa kanojen hyvinvointia ja vastustuskykyä sairauksia vastaan ja takaa tasapainoisen kasvun. Lue lisää tästä.

Turvassa ja terveenä sisätiloissa

Pohjoismaissa tuotantoeläimistä pidetään hyvää huolta, jolloin myöskään antibiootteja ei tarvita.

Kanat voivat toteuttaa lajityypillistä käytöstään sisäkanaloissakin. Ne voivat kuopia pehkua ja istua orsilla. Niiden terveydentilaa tarkkaillaan jatkuvasti ja stressitekijät minimoidaan. Kaikki tämä vaikuttaa lihan laatuun ja hintaan.

"Jos kasvattaisimme tuotantosiipikarjan ulkona, meillä olisi hyvin vähän mahdollisuuksia estää tautitartuntoja" toteaa Leena Pohjola.

"Tästä samasta syystä ulkopuolisia vierailijoita ei päästetä tuotantokanaloihin. Valitettavasti tämä joskus tulkitaan salailuksi. Todellinen syy on kuitenkin eläinten suojelu taudeilta ja stressiltä."