Liha on kohtuullisesti syötynä osa monipuolista ruokavaliota. Tässä artikkelisarjassa murramme lihaan liittyviä myyttejä. Ensimmäinen artikkeli keskittyy naudanlihan tuotantoon ja sen ympäristövaikutuksiin Pohjoismaissa.

Myytti 1: Naudanlihantuotanto tuhoaa ympäristön

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on hyvät olosuhteet naudanlihan tuotannolle. Naudanlihan tuottaminen kuluttaa runsaasti vettä, mutta se ei ole Pohjoismaissa ongelma, koska täällä on runsaat vesivarat. Ylilaidunnus ei ole ongelma, sillä eläinten määrä on sopusoinnussa käytettävissä olevan laidunalan kanssa. Metsien raivausta pelloiksi ei juuri tehdä, sillä rehuntuotantoon soveltuvaa peltoalaa on Pohjoismaissa tarpeeksi. Ulkomaisia rehun raaka-aineita, esimerkiksi tuontisoijaa ei juuri tarvita täydentämään kotimaisia rehukasveja. Heinä on naudan luontaista ravintoa, karkearehua, joka ylläpitää pötsin toimintaa. Hyvinvoiva nauta tarvitsee heinää.

Suomessa on runsaasti peltoalaa, joka soveltuu ainoastaan nurmen tuotantoon.

Monivuotinen nurmi sitoo tehokkaasti maahan ravinteita, esimerkiksi fosforia (P) ja typpeä (N). Kun peltoa ei muokata, riski ravinteiden valumisesta vesistöihin on vähäinen. Monivuotinen nurmi toimii myös hiilinieluna*, sitoen merkittäviä määriä hiiltä maaperään. Nautatiloilla syntyvä eläinten lanta sopii lannoitteeksi tulevalle sadolle ja parantaa samalla peltomaan laatua. Luonnon monimuotoisuuden (sisältäen lukuisat kasvi- ja hyönteislajikkeet) sekä ympäristövaikutusten arvioinnin kannalta nauta ja nurmi kuuluvat olennaisesti yhteen.

Myytti 2: Märehtijöistä syntyvä metaani on suuri uhka ilmastolle

Metaani on hiilidioksidin jälkeen toiseksi merkittävin ilmastonmuutokseen vaikuttava kasvihuonekaasu. Se säilyy ilmakehässä noin kymmenen vuoden ajan, kun taas hiilidioksidi säilyy sata vuotta. Metaanipäästöistä noin 30 % on märehtijöiden aiheuttamaa, loput noin 70 % tulee muista ihmisen tuottamista lähteistä. Esimerkiksi riisin viljelyn osuus on noin 10 % ihmisen tuottamasta osuudesta, ja noin 20 % aiheutuu öljyn ja kaasun käytöstä.

Märehtijöiden tuottamien metaanipäästöjen vähentämiseksi tehdään jatkuvasti tutkimusta. Esimerkiksi eläimen rodulla ja rehun koostumuksella on havaittu olevan vaikutusta metaanipäästöihin. Tulevaisuudessa teknologian kehittyessä t metaanin pääsy ilmakehään voidaan mahdollisesti estää.

Myytti 3: Pelloilla pitäisi kasvattaa proteiinikasveja suoraan ihmisen ravinnoksi

Pohjoismaissa kuten myös muualla maapallolla on paljon peltoja, jotka kasvavat pysyvästi nurmea. Nämä alueet eivät sovellu suoraan ihmiselle sopivan ruoan kasvattamiseen esimerkiksi hankalan viljeltävyyden ja siitä johtuvien alhaisten satotasojen tai maaperän muotojen takia. Tällöin esimerkiksi kasviproteiinien viljely ei ole kannattavaa. Nämä alueet ovatkin erityisen sopivia nurmirehun kasvattamiseen nautakarjalle. Pohjoisissa olosuhteissa myös kasvukauden aikainen sää vaikuttaa merkittävästi sadon laatuun. Osa viljasadosta ei aina täytä elintarvikeviljan laatuvaatimuksia, jolloin se voidaan hyödyntää eläinten rehun raaka-aineena.

Ihminen ei voi syödä heinää. Naudoille se on hyvää, luontaista ravintoa, jonka naudan pötsi muuttaa ihmiselle arvokkaaksi proteiiniksi. Proteiinin ohella myös monet ihmisen tarvitsemista hivenaineista, kuten rauta ja B-vitamiinit ovat lihassa helposti imeytyvässä muodossa.

Sanasto

*Naudanlihan tuotanto: Tässä artikkelissa naudanlihan tuotannolla tarkoitetaan maidontuotannosta syntyviä sonneja ja teuraaksi päätyviä lehmiä sekä liharotuisia nautoja, jotka kasvatetaan erityisesti lihaa tuottamaan.

*Pötsi: Pötsi on useampimahaisten eläinten ruoansulatusjärjestelmän osa. Se on märehtijöiden (nauta, vuohi, lammas) etumahoista ensimmäinen ja suurikokoisin. Pötsissä tapahtuu suurin osa märehtijöiden ruoansulatuksesta ja ravintoaineiden imeytymisestä.

* Hiilinielu ja hiilen sitominen: Hiilinielu on hiilivarasto, jonka koko kasvaa. Hiilinieluja ovat esimerkiksi metsät silloin kun ne sitovat enemmän hiiltä kuin vapauttavat. Hiilen sitominen on prosessi, jolla hiilidioksidia poistuu ilmakehästä esimerkiksi kasviin tai kasvin kautta maaperään.

Lähteet

https://www.globalmethane.org/ 
http://www.igsd.org/estimated-global-anthropogenic-methane-emissions-by-source-2010/ 
https://www.globalmethane.org/documents/gmi-mitigation-factsheet.pdf