Myllymäen tilalla Ruskolla kananpoikien kasvatus alkoi 1970-luvun alussa. Nykyisen isännän Mikko Nikulan isoisä perusti broileritilan entisen maatilansa naapuriin, kun suvun alkuperäinen maatila oli siirtynyt sukupolven vaihdoksessa Nikulan isän veljelle.
”Isoisäni rakennutti ensimmäisen kasvatushallin 1971 ja toisen seuraavana vuonna. Nyt halleja on kolme”, Nikula kertoo.
70-luvun lopussa isoisä soitti Mikko Nikulan isälle Helsinkiin ja kysyi ”tuletko kasvattamaan Ruskolle kananpoikia”.
Nikulan perhe muutti Helsingistä Ruskolle 1979. Fyysikkotaustainen Nikula pohtii teknologiateollisuudessa uraa luoneen isänsä ja itsensä tahtoa jatkaa Kariniemen kotitilallisina. ”Ilmeisesti meillä on jotenkin vahvasti jalat ja juuret täällä Ruskolla. Maatalousyrittäjänä näet työsi tulokset koko ajan.”
Nikulan isä yhtiöitti Myllymäen Broilerin 1990. ”Minusta tuli silloin 18-vuotiaana osakas ja vähemmistöosuudet omistaneet tätini lunastettiin yhtiöstä pois. Muutin Turkuun ja yliopistoon opiskelemaan, mutta kävin täällä kotitilalla jatkuvasti töissä.”
Mikko Nikulan totuuden hetki koitti 1997, jolloin isä kysyi: Aiotko jatkaa kanan kasvattajana? Vastaus oli kyllä. Tilaa laajennettiin. Mikko Nikulasta tuli Myllymäen tilan isäntä 2003, ja hän muutti takaisin Ruskolle. ”Tein töitä vuoteen 2009 saakka sekä Nokian kansainvälisessä yksikössä että täällä Myllymäen tilalla.”
Nikulan mielestä vastuullisuus ja ammattitaito ovat kannattavan maataloustuotannon ja kananpoikien kasvatuksen perusta. ”Tilamme yhtiöittäminen avasi nämä tavoitteet minulle jo varhain. Kariniemen kotitiloillahan kananpoikien hyvinvoinnista ja terveydestä pidetään niin hyvää huolta, ettei niitä tarvitse lääkitä antibiooteilla kuten esimerkiksi Keski-Euroopassa. Siellähän ja muualla maailmassa antibioottien käyttö broilerien hoidossa on jokapäiväistä.”
”Nyt osaamme jo kertoa suomalaisille kuluttajille koko ajan paremmin, miksi heidän kannattaa maksaa Kariniemen kananpoikien laadusta enemmän. Kananpoikien kasvatusaika on viisi viikkoa. Sen jälkeen on kahden viikon siivoustauko, jolloin halli puhdistetaan täysin ja pehku vaihdetaan. Tämä poikkeaa keskieurooppalaisesta jatkuvan tuotannon käytännöstä täysin. Me tuottajathan maksamme vastuullisen kasvatustapamme, sillä meiltä jää vuodessa kolme erää kasvattamatta.”
Nikula painottaa, että vastuullinen tuotanto ja hyvinvoivat kananpojat synnyttävät arvoketjun, jolla tuottajan on saatava laadusta tulosta. Kuluttaja puolestaan saa hyvää, turvallista ja puhdasta lihaa.
Myllymäen tilan toimintamalliin kuuluu verkostoitunut yhteistyö ja ulkoistus. ”Vuokraamme kananpoikien ruokintaan tarvittavat vehnäpellot ja tarvitsemamme koneet. Tila työllistää yhdessä Nikulan serkun Tibunet -tilan kanssa yhden kokopäiväisen työntekijän: tilanhoitaja Jarmo ”Japi” Virtasen.
Jarmo Virtanen ja Mikko Nikula
Nikula on päättänyt erilaistua keskikokoisella kotitilallaan huippulaatuisen kananpojan kasvatukseen. Tilalla onkin jo hyviä kokemuksia Kanalassa kuoriutunut -tuotantotavasta.
Myllymäen tilan kolmihenkisessä Nikulan perheessä ei vielä mietitä sukupolvenvaihdoksia. Elina ja Mikko Nikulan pieni Eeva-tytär saa valita kaikessa rauhassa oman elämänpolkunsa.
