Sensoreiden avulla uutta tietoa peltojen hiilensidonnasta

Kasvukausina 2020 ja 2021 HKScan hyödynsi uutta mittausteknologiaa Agrofood Ecosystem® pilottitiloilla. Hiilivuomittauksilla mitattiin hiilidioksiditasojen vaihtelua. Tulosten mukaan hyvä kasvusto ja suuri lehtivihreän määrä kasvattavat pellon hiilensidontakykyä.

 

Tutustu kasvukauden 2021 -dataan

HKScanin tavoitteena on hiilineutraali ruokaketju vuoteen 2040 mennessä. Työtä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi tehdään yhdessä sopimustuottajien ja partnereiden kanssa. Kesän pilotoinneissa käytettiin Datasensen mittauspalveluita ja yrityksen valmistamia hiilivuomittauskammioita. Hiilivuomittauskammiot sisältävät Vaisalan sensoriteknologiaa. Hiilensidonnan todentamistutkimusta tehdään ympäri Suomea parissakymmenessä kohteessa.

 

Hiilivuokammioilla mitataan ilman hiilidioksiditasoja

Hiilivuokammiolla mitataan ilman hiilidioksiditason vaihtelua. Kaasutiiviin kammion sulkeutuessa ilman hiilidioksiditaso laskee. Mikäli kammion sisälle jäävä kasvusto sitoo ilmasta hiilidioksidia enemmän kuin sitä maaperästä ja kasvustosta vapautuu, kasvuston voidaan todeta sitovan ilmasta hiiltä itseensä.

 

”Suotuisissa olosuhteissa pellot sitovat hiiltä 40 hiilidioksidikiloa hehtaarilla tunnissa”, kertoo tutkimuspäällikkö Heikki Aro HKScanilta.

Mikäli kasvusto ei jostain syystä kykene yhteyttämään tai yhteyttämisen taso on pienempi kuin maahengityksenä vapautuva CO2, lähtee hiilidioksiditaso kammiossa nousuun. Tällöin peltolohko päästää hiiltä ilmakehään.

Kerääjäkasvit sitovat tehokkaasti hiiltä

Hyvänä esimerkkinä hiilivuonmittauskammion toiminnasta, sekä selkeästi ympäristön kannalta toimivasta toimenpiteestä oli kerääjäkasvin hiilensidonta. Hiilivuomittaustulosten mukaan kasvusto sitoi hiiltä pitkälle syksyyn. Mitä pidempään pellolla tapahtuu yhteyttämistä, sitä parempi se on ympäristölle.

Myös nurmenviljelyllä on positiivinen ilmastovaikutus. Sen sijaan muokattu tai sängellä oleva pelto muuttuu syksyllä sadonkorjuun jälkeen hiilipäästöksi.

Hiilivuomittaus

Kuvassa on hiilivuomittauskammio kerääjäkasvipellolla. Kuva on otettu 22.9.2020.

 

Kuvassa on yhden vuorokauden mittausjakso. Mittaustulosten mukaan kerääjäkasvi sitoi hiiltä, kun taas sänkipelto toimi päästölähteenä. Valon määrän vaihtelulla oli suora yhteys yhteytystehoon.