Itämeri ja kotieläintalous

HKScanin juuret ovat Itämeren rannikolla alueilla, missä maatalous ja karjanhoito ovat aina olleet tärkeässä ruuantuotannonroolissa.

Teemme systemaattistä työtä Itämeren suojelun ja toimivan ruokahuollon eteen yhdessä sopimustuottajiemme kanssa.

Keinot Itämeren suojelutyössä

Olemme mukana hankkeissa, joiden tavoitteena on ehkäistä ravinnekuormituksen syntymistä. Yhdessä Agrofood Ecosystem -pilottitilojen ja kumppaneidemme kanssa kehitämme kestävämpää ruoan tuotantotapaa, joka suojelee myös yhteistä Itämertamme.

Tavoitteena on löytää keinot, joilla optimoidaan ravinteiden käyttöä ja tehostetaan tiloilla syntyvän orgaanisen lannan käsittelyä. Ravinteiden hyväksikäyttöä parannetaan kasvukaudella täsmäviljelyteknologian ja jaetun lannoitusmenetelmän avulla. Näin kasvit saavat oikeat ravinteet oikeaan aikaan ja tuloksena on suuri sato.

Karjanlannan tärkeys

Karjanlanta on maanparannusaine, jonka oikeaoppinen käyttö pitää huolta maan kasvukunnosta. Samalla vähennetään ostolannoitteiden tarvetta. Hyväkuntoinen viljelysmaa huolehtii siitä, että ravinteet pysyvät peltoekosysteemin käytössä.

Ravinteiden pistekuormitusta pyritään osalla pilottitiloistamme vähentämään biokaasutuksen avulla, jossa lannasta kerätään uusiutuvaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Prosessissa syntyvät erilliset jakeet taas kuljetetaan pistekuormituksen riskialueilta sinne missä niitä tarvitaan.

Keväällä separoitua sianlantaa siirrettiin Huittisista viljatilalle Sastamalaan 510 tonnia. Kiinteästä lantajakeesta kasvinviljelytila sai arvokasta fosforia ja orgaanista ainesta peltoonsa. Samalla vähennettiin Itämeren ravinnevalumaa. Lue lisää HKScanin, John Nurmisen Säätiön, Emomylly Oy:n ja Raision lantakierrätyspilotista.

 

Katso video miten Kariniemen Kananpojan kanankakkaa hyödynnetään

 

Kotimaiset valkuaiskasvit

Suosimme myös typensitojakasveja, kuten hernettä, härkäpapua ja apilaa. Näiden avulla vähennetään lannoitteiden tarvetta. Samalla tuotetaan kotimaista valkuaisrehua, ja vähennetään soijan tarvetta.

Valkuaiskasvien käyttö tukee myös monipuolista viljelykiertoa ja hyvää maan kasvukuntoa. Samalla ehkäistään eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumisriskiä.

Valkuaistuotantoa Salossa

Alla olevasta kuvasta pääset näkemään ajantasaista peltokuvaa Salosta. Time lapse -kamera ottaa hernepellosta kerran tunnissa kuvan. 

Kerääjäkasvit kasvustoon

Osa tiloistamme kylvää myös kerääjäkasveja, joiden tarkoituksena on sitoa ravinteita ja hiiltä maaperään. Kerääjäkasvi kylvetään tavallisen viljakasvuston juureen. Viljanpuinnin jälkeen kerääjäkasvit saavat auringonvaloa ja ne aloittavat luonnollisen kasvunsa. Samalla ne hyödyntävät maahan jääneitä ravinteita. Katso tästä ajantaista Time lapse -kuvaa kerääjäkasvipellolta.

Sopimustilamme kylvävät yhä enemmän myös syyskylvöisiä kasveja, joilla on sama vaikutus, ja joista onnistuessaan korjataan myös satoa.

Tavoitteena on hyvinvoiva Itämeri

HKScanin tavoitteena on olla edelläkävijä alkutuotantoketjun ympäristövaikutusten kehittämisessä Itämeren alueella.