hkscan header responsibility agrofood fertilizing 1200px

Pellon ravinteiden käytön optimointi

Peltoviljelyn resurssitehokkuuden ja hiilensidonnan edistäminen ovat Agrofood Ecosystem® -toimien keskiössä. Kesällä 2020 Kariniemen pilottitiloilla hyödynnettiin täsmälannoitusteknologiaa, jonka avulla pellon ravinteiden käytön tehokkuutta optimoitiin.

HKScanin tavoitteena on hiilineutraali ruoantuotanto vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi teemme yhteistyötä partnereiden ja sopimustuottajien kanssa.

Lannoituksen jako

Kesällä 2020 Kariniemen pilottitilat saivat käyttöönsä Yaran uutta lannoitusteknologiaa ja asiantuntijoiden neuvot. Jokaiselta tilalta valittiin kaksi vehnälohkoa, joissa toteutettiin täsmälannoitusta. Viljavuusanalyysin, karjanlannan levitystarpeen ja tilalla jo olemassa olevien lannoitteiden perusteella tehtiin suunnitelmat kesän lannoitemääristä ja -lajeista. Lähtökohtaisesti lannoitus päätettiin jakaa niin, että kylvölannoituksessa typpeä annettiin 2/3 sekä tarvittava määrä fosforia ja kaliumia. Tarkoituksena oli antaa loput typestä kasvuston tarpeen mukaan kasvukauden edetessä.

Pilottilohkoihin tehtiin kylvökoneen lannoitesäädön avulla minimi- ja maksimiruudut, joiden avulla määritetään lisälannoitustarvetta.

Paikalliset sateet kiusasivat osalla tiloista kylvötöitä, mutta siitä huolimatta vielä orastumisvaiheessa ja sen jälkeen kaikki lohkot näyttivät elinvoimaisilta. Kevään jälkeen sateet loppuivat, ja kun vettä olisi eniten tarvittu, sateita saatiin ainoastaan paikallisesti. Valtaosa pilottitilojen lohkoista kärsi vakavasta kuivuudesta.

Kasvustokierroksilla mitattiin typenottoa

mittaus

Kesäkuun viimeisillä viikoilla tiloille tehtiin Yaran ja HKScanin toimesta kasvustomittauskäyntejä. Kiertueella oli käytössä Yara Handheld N-Sensor, jonka avulla mitattiin typenottoa minimi- ja maksimiruuduista, sekä talousviljelmästä. 

Kesäkuun viimeisillä viikoilla tiloille tehtiin Yaran ja HKScanin toimesta kasvustomittauskäyntejä. Kiertueella oli käytössä Yara Handheld N-Sensor, jonka avulla mitattiin typenottoa minimi- ja maksimiruuduista, sekä talousviljelmästä. Mittauksissa nähtiin selkeästi, että talousviljelmä ei vielä, ainakaan kuivimmilla lohkoilla, ollut pystynyt käyttämään hyödyksi kylvölannoituksen kaikkea typpeä ja monessa tapauksessa lisälannoitukselle ei nähty tarvetta. Jaettu lannoitus toimikin viime kesänä sekä hiilijalanjäljen, että taloudellisuuden näkökulmasta, säästäen lannoitteita seuraavaa kasvukautta varten.

Samalla käynnillä otettiin kasvustoista Megalab -kasvustonäytteet, joiden avulla selvitettiin muut mahdolliset ravinnepuutokset. Erityisesti rikin puute oli yleistä. Huomioitavaa oli myös viljojen kehitysnopeus. Suurella osalla lohkoista oltiin jo lippulehtivaiheessa tai hieman pitemmällä kesäkuun lopussa.

Satelliittipalvelusta tietoa lisälannoituksiin

Pilottitiloilla oli käytössään myös Yaran Atfarm -satelliittipalvelu, jonka avulla viljelijät tarkkailivat lohkojen kasvukuntoa ja lisälannoitustarvetta.

Lisälannoituksissa säästettiin

Kasvukauden haasteellisuudesta kertoo kaikkien kahdenkymmenen lohkon keskisato, joka jäi 3 500 kg/ha. Vaihteluväli oli vajaasta 2 000 kg/ha, lähes 6000 kg/ha asti. Keskimääräinen valkuaistaso oli 15 %. Säästetyillä lisälannoituksilla päästiin kuitenkin ravinteiden käytön tehokkuudessa melko hyvälle tasolle.

Tulevana kesänä yhteistyö jatkuu. Mukaan otetaan uusia HKScanin sopimustiloja ja tuotantosuuntia Suomesta ja Ruotsista.