Aiheena ruokahävikki taipuu hyvin tähän formaattiin: Oletko aina säilyttänyt ruokaa väärin? Oletko aina ostanut ruokaa väärin? Oletko aina hävittänyt ruoan väärin? Oikein toimiminen kannattaa, sillä ruoan päätyminen roskiin osoittaa ruoan arvostuksen puutetta, ymmärtämättömyyttä siitä valtavasta työstä koko ruokajärjestelmässä, jota tarvitaan ruoan päätymiseen lautaselle.

Jokainen meistä heittää roskiin 20-25 kiloa ruokaa vuodessa. Tähän hukkaruokaan kuluu noin 125 euroa vuodessa. Kotitaloudet ovat ruokajärjestelmän suurin ruoan hukkaaja, mutta ruokahävikkiä syntyy myös ketjun muissa osissa: jokaista suomalaista kohden tuhlaantuu noin neljä kertaa se ruokamäärä, joka itse laitetaan roskiin. Globaalisti luvut ovat karmivat: Kolmannes maailman viljelyskelpoisesta maasta käytetään sellaisen ruoan tuotantoon, joka lopulta jää käyttämättä. Jos globaali ruokahävikki olisi valtio, sen hiilijalanjälki olisi kolmanneksi suurin Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.

Ruokahävikistä on tullut trendi. Meillä on erilaisia hävikkisovelluksia, joiden avulla voi tilata ravintoloiden hävikkiruokaa kätevästi kotiin, on hävikkikauppoja, yhteisiä hävikkijääkaappeja jne. Ajatus näiden toimintojen takana on hyvä, mutta silti tämän trendin soisi katoavan. Tavoiteltavana trendinä kun saisi olla hävikittömyys -se, ettei ruokaa jää roskiin heitettäväksi.

Suunnitelmallisuus ja soveltaminen ovat avainasemassa taistelussa ruokahävikkiä vastaan. Ruoka-annosten kuvaaminen on jo normi, miksei kuvakulmaa voisi suunnata myös jääkaapin sisuksiin. Tilannekuvat kaapin sisällöstä toimivat muistilistana kauppareissuilla ja muistuttavat raaka-aineiden valikoimasta ja kunnosta. Kokkaus on mieluinen harrastus monelle, uusi kulma ruoanvalmistukseenkin voi löytyä hävikinvälttelystä: kuka osaa soveltaa reseptiä parhaiten hyödyntäen jääkaapin jämäraaka-aineet tai kuten presidenttimme ehdotti: paras kokki on se, joka osaa hyödyntää raaka-aineet tarkimmin.

Väitän, että ruokahävikin välttäminen on yksi helpoimmista toimenpiteistä ilmastoahdistuksen lieventämiseksi. Uskalla luottaa aisteihisi: katsele, nuuhki ja maista -ja syö jos hyvältä vaikuttaa (etenkin, jos kyseessä on parasta ennen -merkinnällä varustettu tuote). Pakasta, jos ruokaa jää yli, etkä halua syödä useampana päivänä samaa. Suosi pieniä pakkauksia, jos epäilet, ettei isoa pakkausta tule käytettyä. Ja muista, että ruoan määränpää on maha, ei mikään muu.

Soile_web_blog.jpg

Soile Käkönen
HKScanin ravitsemusasiantuntija

Lue lisää:

Luke: Ruokahävikki ja ruokajärjestelmän kiertotalous

Hävikkiviikko 9.–15.9.2019

IS: Presidentti Sauli Niinistö korjaa Mänty­niemen ruokahävikkiä ”jatkuvalla rutinalla”

HS: Hävikkiruokaa välittävää sovellusta käytetään miten sattuu