HKScanin historia

HKScanin pitkä historia sai alkunsa tammikuussa 1913, kun parikymmentä lounaissuomalaista karjankasvattajaa perusti Lounais-Suomen Osuusteurastamon.

2013

RUOKA-ALAN OSAAJA TÄYTTÄÄ 100 VUOTTA

2013_history.jpg

11. tammikuuta 2013 HKScan täytti 100 vuotta. Tasan vuosisata aikaisemmin parisenkymmentä lounaissuomalaista karjankasvattajaa allekirjoitti paperit, joilla perustettiin maakunnallinen teurastamoyritys. Siitä on 100 vuodessa kasvanut ja muovautunut nykyinen kansainvälinen ruokayhtiö HKScan, yksi Pohjois-Euroopan johtavista ruoka-alan osaajista.

HKScanilla ja sen suurimmalla omistajalla, lihantuottajista muodostuvalla LSO Osuuskunnalla on yhteinen historia ja siksi myös yhteinen merkkivuosi.

100-vuotispäivänä julkistettua historiateosta tutkivat kuvassa HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen (vas.), maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen, joka avasi juhlavuoden, sekä Veikko Kemppi, LSO Osuuskunnan toimitusjohtaja.

2011

HK RYPSIPORSAS®

2011_history.jpg

HK Ruokatalon merkittävin tuotelanseeraus vuonna 2011 oli HK Rypsiporsas®. Se on uudenlainen sianliha, jossa rasvan luontaiseen koostumukseen on kiinnitetty erityistä huomiota.

Vuosien mittaisessa tutkimus- ja kehitystyössä selvitettiin, miten porsaiden ruokintaa muuttamalla pystytään vaikuttamaan sianlihan rasvakoostumukseen. Rypsiöljyn lisääminen sopivassa suhteessa muuhun rehustukseen toi toivottuja tuloksia. Kovan rasvan osuus lihan rasvassa saatiin laskemaan ravitsemussuositusten mukaiselle tasolle.

Kovan rasvan korvautuminen osittain pehmeällä HK Rypsiporsas® -tuotteissa on tärkeä innovaatio HK Ruokatalon lihantuottajille ja yhtiölle ja samalla merkittävä asia suomalaiselle kansanterveydelle.

Vuonna 2007 laadittu HK Ruokatalon ravitsemusstrategia loi yhtenäisen toimintatavan kovan rasvan ja kansanterveydellisesti yhtä tärkeän suolan vähentämiseksi yhtiön tuotteissa. Tuotekehitykseltä edellytettiin myös entistä tarkempaa arviointia lisäaineiden käytössä.

Tunnustuksena tehdystä työstä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) palkitsi HK Ruokatalon vuoden 2012 kansanterveyspalkinnolla. Perusteina olivat suolan ja kovan rasvan merkittävä vähentäminen tuotteissa.

2010

TANSKAN MAAPERÄLLE

2010_history.jpg

Kolmen tanskalaisperheyhtiön muodostama Rose Poultry A/S oli Tanskan suurin siipikarja-alan yritys, kun sen omistajat syksyllä 2010 tarjosivat yhtiötään HKScanin ostettavaksi.

Rose Poultrylla oli kolme tuotantolaitosta Tanskassa ja sen Rose-tuotemerkki oli tunnettu niin kotimaassaan kuin vientimarkkinoilla Lähi-idässä ja Kaakkois-Aasiassa.

Yrityskauppa täydensi erinomaisesti HKScanin konserniyhteisöä strategisessa mielessä. Ja myös siksi, että Rose Poultryn kotimarkkinoihin kuuluu Tanskan lisäksi Ruotsi, missä HKScan-konsernilla ei entuudestaan ollut siipikarjaliiketoimintaa.

2007

LAAJENEMINEN RUOTSIIN

2007_history.jpg

Ruotsalaiset lihantuottajat olivat etsimässä kansainvälistä kumppania, joka voisi olla mukana kehittämässä ruotsalaisen lihantuotannon tulevaisuutta. Eri vaihtoehtoja punnittuaan he päättivät syksyllä 2006 myydä omistamansa Swedish Meatsin liiketoiminnan HK Ruokatalo Groupille.

Kauppa toteutui tammikuussa 2007 siten, että teollisuudesta ja markkinoinnista muodostettiin osakeyhtiö Scan AB, jonka osakkeet HK Ruokatalo Group osti. Scan oli Ruotsin ehdottomasti suurin liha-alan yritys. Yrityskaupan seurauksena HK Ruokatalo Group -konsernin liikevaihto lähes kaksinkertaistui kerralla.

Kansainvälisen liiketoiminnan voimakas laajeneminen antoi samana vuonna 2007 aiheen muuttaa konsernin nimi HK Ruokatalo Groupista HKScaniksi.

2003

KOTIMAISIA JÄRJESTELYJÄ

2003_history.jpg

HK Ruokatalo toimii aktiivisesti paitsi kansainvälisillä markkinoilla myös kotimaassa. Vuonna 2003 tehtiin yrityskauppoja, joilla yhtiö pyrki samalla entisestään varmistamaan suomalaisen lihan tuotantoa ja menekkiä.

Mellilässä sijaitseva Koiviston Teurastamo Oy tuli kaupassa HK Ruokatalon tytäryhtiöksi.  Samana vuonna hankittiin osakkuus vantaalaisesta Lihatukku Harri Tamminen Oy:stä. Lisäksi vuodesta 1997 asti yhteisyrityksenä toiminut Pouttu Foods OyOutokummusta siirtyi kokonaan HK Ruokatalon omistukseen.

Kuvassa olevaa Mellilän tuotantolaitosta oli uudistettu perusteellisesti muutamaa vuotta ennen kuin omistajat myivät sen HK Ruokatalolle.

2002

PUOLA ALKAA KIINNOSTAA

2002_history.jpg

Laajennuttuaan 1990-luvun lopulla Baltiaan HK Ruokataloa kiinnosti jatkaa matkaa etelään kohti Keski-Eurooppaa. Joulukuussa 2002 tarjoutui mahdollisuus mennä vähemmistöosakkaaksi Puolan toiseksi suurimpaan lihayhtiöön, Sokolówiin.

Yhdentoista prosentin aloitussiivun jälkeen HK Ruokatalo lisäsi omistustaan ensin omin voimin ja sitten yhdessä tanskalaisen lihajätti Danish Crownin kanssa. Vuonna 2006 Sokolów oli siirtynyt kokonaan suomalais-tanskalaiseen omistukseen ja se vedettiin pois Varsovan arvopaperipörssistä.

Sokolów oli syntynyt Puolan lihateollisuuden suurissa rakennejärjestelyissä 1990-luvulla, kun maan maineikkaita vanhoja yrityksiä koottiin yhteen EU-kelpoiseksi lihataloksi. Hajanaisella toimialalla se oli myös ainoa, jolla oli koko maan kattava myyntiverkosto.

Suomalais-tanskalaista omistusta varten perustettiin vuonna 2004 holding-yhtiö Saturn Nordic Holding AB, jonka tehtävänä on omistaa Sokolówin osakkeet.

2001

SIIPIKARJATALO TALLEGG

2001_history.jpg

HK Ruokatalo ja Ruotsin maataloustuottajien keskusjärjestö LRF ostivat AS Talleggin osake-enemmistön kesällä 2001 puoliksi. Tallegg oli jo silloin Viron suurin siipikarjanlihan ja kananmunien tuottaja. Sillä oli useita toimipaikkoja Tallinnan ympäristössä ja lisäksi tytäryhtiöt Latviassa ja Liettuassa.

Talleggin tuotanto oli integroitu niin, että se hoiti koko ketjun rehun valmistuksesta ja untuvikkojen tuotannosta broilerinkasvatukseen, tuotteiden jatkojalostukseen ja markkinointiin asti. Se oli käytännössä ainoa Virossa, joka pystyi toimittamaan paikallisesti tuotettua siipikarjanlihaa, muut operoivat pääosin tuontiraaka-aineen varassa.

LRF muutti sittemmin strategiaansa ulkomaisiin omistuksiin ja myi oman puolikkaansa Talleggista HK Ruokatalolle joulukuussa 2003.

1998

KANSAINVÄLISTYMINEN ALKAA RAKVERESTA

1998_history.jpg

Tulevien vuosien kasvun turvaamiseksi yhtiössä tehtiin vuonna 1998 strateginen päätös lähteä laajentumaan Suomen ulkopuolelle. Tavoitteena oli etsiytyä sellaisiin yrityksiin, jotka ovat maansa liha-alan markkinajohtajia ja/tai joilla on johtavat tuotemerkit.

Ensimmäinen askel oli Viron ja koko Baltian suurimman lihanjalostajan, AS Rakvere Lihakombinaatin, osto kesällä 1998. Rakveressa sijaitseva tuotantolaitos oli moderni. Sen olivat suomalaiset suunnitelleet ja rakentaneet 8-9 vuotta aikaisemmin. Tehdas oli alun perin mitoitettu tuottamaan elintarvikkeita paitsi Viroon ja Baltiaan myös Leningradin talousalueelle.

Rakvere Lihakombinaatin mukana yrityskaupassa tuli sen latvialainen tytäryhtiö A/S Rigas Miesnieks, joka puolestaan oli Latvian johtava liha-alan yritys.

Mielenkiintoa lisäsi myös se, että Rakvere oli kotimaassaan raaka-aineen osalta huomattavan omavarainen. Se omisti Keski-Virossa sijaitsevan AS Eksekon, joka oli suurimittaiseen sianlihantuotantoon erikoistunut sikalayhtiö.

1993

KARINIEMESTÄ UUTTA KASVUA

1993_history.jpg

Suomalainen siipikarja-ala oli käännekohdassa maaliskuussa 1993, kun LSO osti Cultor-konserniin kuuluneen Kariniemi Oy:n siipikarjaliiketoiminnan ja yhdisti sen omaan Broilertaloonsa. Tuloksena oli markkinajohtaja, jota ylikapasiteetista kärsinyt toimiala oli kaivannut.

Osana muutosta Broilertalo keskitti broilerien teurastuksen ja paloittelun Euraan ja kypsien tuotteiden valmistuksen Säkylään. Muutamaa vuotta myöhemmin se myös siirtyi käyttämään tuotteissaan pelkästään Kariniemen tuotemerkkiä, jota kuluttajien tiedettiin arvostavan.

Kariniemen osto vuonna 1993 toi konserniin tärkeän kasvutekijän vuosiksi. HK Ruokatalon siipikarjaliiketoiminta teki tulosta silloinkin, kun muissa lihalajeissa oli tiukempaa.

Vuonna 1992 lanseeratuista Kariniemen hunajamarinoidusta broilerista tuli menestystuote. Helppokäyttöiset marinoidut fileesuikaleet muuttivat suomalaisperheiden ruokailutottumuksia 1990-luvulta alkaen. Ne toivat uuden, kätevän raaka-aineen perinteisen jauhelihan rinnalle.

Broilertalo Oy jatkoi toimintaansa yhtenä konserniyhtiöistä vuoteen 2005 asti, jolloin se sulautettiin osaksi HK Ruokatalo Oy:n liiketoimintaa.

1991

RUOKATALO VANTAALLE

1991_history.jpg

Vantaan Pakkalassa sijaitsevaa Helsingin Kauppiaiden tuotantolaitosta laajennettiin ja modernisoitiin vuosina 1989-1991. Hanke oli poikkeuksellisen suuri, mutta HK:n tilat Sörnäisissä olivat auttamatta vanhentuneet ja yhtiö tarvitsi nykyaikaista valmistuskapasiteettia tulevaisuuden varalle.

Projektin juhliessa valmistumistaan kesällä 1991 juhlapuheen pitäjänä olikin LSO:n hallituksen puheenjohtaja. Vantaan tehdas oli nimittäin juuri vaihtanut omistajaa. Osuusteurastamoiden päätettyä maaliskuussa 1991 purkaa keskusliikkeensä TLK:n Vantaan tehdas oli siirtynyt LSO:n vastuulle.

LIHA-ALAN SUURJÄRJESTELY ALKAA

1991_2_history.jpg

Suurimmat osuusteurastamot - LSO niiden mukana – päättivät maaliskuussa 1991 purkaa keskusliikkeensä Tuottajain Lihakeskuskunnan. Kysymyksessä oli suurin mullistus tuottajien omistamassa lihateollisuudessa vuosikymmeniin. Ratkaisun taustalla olivat ryhmän sisällä pitkään jatkuneet erimielisyydet toiminnan kehittämisen suunnasta.

TLK:n purku tapahtui yhtiöittämällä keskusliikkeen teollisuus ja markkinointi Helsingin Kauppiaat Oy:ksi. Sitten LSO lunasti Helsingin Kauppiaat ja sen HK-tuotemerkin ja Vantaan tuotantolaitoksen. Alkutuotannon palvelut siirrettiin Lihateollisuuden Tutkimuskeskukseen Hämeenlinnaan ja muut keskusliiketehtävät lopetettiin.

Liha-alan vuoden 1991 vallankumous lopetti vanhan aikakauden ennen kuin uudesta oli vielä tietoakaan. Sopeutuminen muutokseen vei LSO:ssa vuosia ja vaati voimakkaita – osin dramaattisiakin – saneeraustoimenpiteitä ja tuotantolaitosten sulkemisia ennen kuin yrityksen kannattavuus ja kilpailukyky oli varmistettu.

TLK oli ollut merkittävä välittäjä liha-alan idän-kaupassa. Kuvassa on pakkauskalvoa, jota käytettiin Neuvostoliittoon toimitetun, Suomessa valmistetun Parman kinkun valmistuksessa.

1989

SOT FUUSIOITUU LSO:HON

1989_history.jpg

Viimeinen maakunnallisten osuusteurastamoiden kesken tehty perinteinen fuusio: Satahämeen Osuusteurastamo sulautui LSO Osuuskuntaan vuoden 1989 alussa. Tuotantolaitokset Porissa jatkoivat toimintaansa muutaman vuoden ajan tästä eteenpäin ja Tampereella vuoteen 2008 asti.

LSO:lla oli fuusion seurauksena vuoden 1989 alussa noin 25 000 jäsentä; se on enemmän kuin koskaan ennen tai jälkeen.

Kuvassa lihapullien valmistusta SOT:n Porin tehtaan einesosastolla 1970-luvulla.

1988

HKSCAN SAA ALKUNSA

1988_history.jpg

Nykyisenmuotoinen HKScan sai alkunsa kesällä 1988, kun Lounais-Suomen Osuusteurastamo yhtiöitti teollisuutensa ja markkinointinsa. Yhtiöllä oli tuotantolaitokset Turussa, Forssassa, Salossa, Lahdessa ja Keravalla, myyntitoimisto ja lähettämö Helsingissä sekä tytäryhtiöt Säkylässä ja Tammisaaressa. Seuraavana vuonna mukaan tulivat Pori ja Tampere, vuonna 1991 Vantaa ja Riihimäki sekä 1993 Eura ja Köyliö sekä vuonna 1997 Outokumpu. 2000-luvun puolella uusia paikkakuntia ovat mm. Mellilä ja Mikkeli.

Yhtiön alkuperäinen nimi LSO Food Oy vaihtui kuluttajamarkkinointiin paremmin sopivaksi HK Ruokataloksi tammikuussa 1997 ja HKScan Oyj:ksi huhtikuussa 2007, kun kansainvälinen liiketoiminta laajeni merkittävästi.

Yhtiö listautui Helsingin arvopaperipörssiin vuonna 1997 ja aloitti vuotta myöhemmin kansainvälistymisen, joka on tähän mennessä yli viisinkertaistanut konsernin liikevaihdon ja kasvattanut sen henkilöstön määrän melkein kolminkertaiseksi.

Lautasliina-aihe oli yhtiön ensimmäinen tunnus.

1985

S-RYHMÄ LUOPUU LIHATEOLLISUUDESTA

1985_history.jpg

S-ryhmän saneerauksen yhteydessä SOK-laiset osuuskaupat myivät omistamansa OK-Lihan lokakuussa 1985 Tuottajain Lihakeskuskunnalle sekä osuusteurastamoille. Nämä vuorostaan lunastivat omilla toimialueillaan sijainneet OK-Lihan tehtaat eri puolilta Suomea.

LSO:lle siirtyi ikääntynyt tehdas Turun Teräsrautelasta sekä uudehko Riihimäen makkaratehdas, joka kaksi vuotta myöhemmin siirtyi Helsingin Kauppiaiden käyttöön. OK-Lihan oston myötä osuusteurastamot saivat myös OK-tuotemerkin.

1983

BROILERTALON TEHDAS VALMISTUU SÄKYLÄSSÄ

1983_history.jpg

Säkylään valmistui vuonna 1983 Pohjoismaiden suurin siipikarjateurastamo, Broilertalo Oy:n uusi tuotantolaitos. Broilertalo jatkoi sitä perinnettä, jonka LSO oli aloittanut broilerinkasvattajiensa kanssa jo 1960-luvun alussa, silloin kun tämä "Amerikan herkku" vasta teki tuloaan Suomeen.

Säkylän tehtaan aloittaessa suurin osa broilereista myytiin kokonaisina ja pakastettuina. Tehtaan kunnianhimoisena tavoitteena oli ryhtyä rakentamaan niin hyvää kylmäketjua kauppoihin asti, että suomalaisia kuluttajia voitaisiin totuttaa tuoretuotteisiin. Tämä myös onnistui.

Suomen suurin siipikarjateurastamo Broilertalosta tuli vuonna 1993, kun se osti kilpailijansa euralaisen Kariniemen. Kaupan seurauksena Broilertalon päätoimipaikka siirtyi Euraan, jonne keskitettiin teurastukset ja paloittelu. Säkylä toimi kypsien siipikarjatuotteiden valmistuspaikkana vuoteen 2012 asti.

Kuvassa Broilertalon Säkylän tehdas kesällä 1984.

1981

OTK MYY LIHATEOLLISUUTENSA

1981_history.jpg

Työväen osuuskauppaliike OTK saneerasi toimintaansa ja luopui siinä yhteydessä lihateollisuudestaan lokakuussa 1981. Ostajina olivat Tuottajain Lihakeskuskunta ja osuusteurastamot.

LSO:lle siirtyi jatkokaupalla OTK:n Vantaan teurastamo sekä valmistetehtaat Turun Hippoksella ja Lahdessa. Helsingin Kauppiaat sai merkittävän lisäyksen OTK:n Vantaan valmisruokatehtaasta. Kauppaan sisältyivät myös tuotemerkit Serve ja Winner.

Kuvassa on OTK:n Lahden tuotantolaitos vuonna 1975.

1977

VÄHITTÄISMYYMÄLÄT

1977_history.jpg

LSO luopui omasta vähittäismyymäläverkostostaan, jota se oli ylläpitänyt vuodesta 1915 lähtien. Enimmillään omia myymälöitä oli toiminnassa vuonna 1952, yhteensä 74 kappaletta.

Vuonna 1974 jäljellä olevista myymälöistä muodostettiin Ruokakeidas Oy, joka kolme vuotta myöhemmin myytiin keskusliike Tukolle.

Kuvassa on LSO:n myymälä Paimion Vistalla 1970-luvun alussa.

1976

HK KABANOSSI® JA GRILLAAMISEN UUSI AIKA

1976_history.jpg

Helsingin Kauppiaat toi keväällä 1976 markkinoille makkarauutuuden, josta muodostui muutamassa vuodessa suomalaisten kestosuosikki, HK Kabanossi®.

Vaikutteita haettiin Keski-Euroopasta, erityisesti Itävallasta ja Unkarista, missä kabanossi-tyyppiset makkarat ovat suosittuja. Siellä ne ovat yleensä tyypiltään kestomakkaroita, kun taas Suomessa haluttiin tehdä nimenomaan grillattava makkara. Kesäinen grillaus oli vahvasti kasvussa Suomessa 70-luvulla. Grillin nostattama kuumuus asettaa kuitenkin valmistukselle erilaiset vaatimukset niin makkaramassan rakenteelle kuin kuorena käytettävälle suolimateriaalille. Kehitystyön tuloksena syntyi suomalaistyyppinen HK Kabanossi®.

Mainoskuva on 1990-luvulta.

1975

FORSSASTA TEURASTAMOKESKUS

1975_history.jpg

Forssasta tuli keväällä 1975 LSO:n teurastamoteollisuuden keskus. Talsoilan teollisuusalueelle tuolloin valmistunut suurteurastamo on ohjannut LSO:n ja HK Ruokatalon teurastamotoiminnan kehittymistä ja keskittymistä vuosikymmeniä.

Tuottavuuden ylläpitämiseen panostettiin alusta lähtien jatkuvin investoinnein. Sen lisäksi laitosta on laajennettu ja ajanmukaistettu isossa mitassa suunnilleen kymmenen vuoden välein. Niinpä se pystyi vuosien varrella ottamaan vastuulleen yhtiön sisäisten rakennemuutosten seurauksena vuorollaan niin LSO:n Turun teurastamon kuin Tampereen, Porin ja Salon teurastamon kilot.

Vuodesta 2000 alkaen Forssa on erikoistunut pelkästään sianteurastukseen ja leikkuuseen; nautateurastukset siirrettiin silloin muualle.

1971

ETELÄ-SUOMEN MARKKINAT SELKIINTYVÄT

1971_history.jpg

Osuustoiminnallinen teuraseläinkauppa selkiintyi maaliskuussa 1971, kun Etelä-Suomen Osuusteurastamo fuusioitui LSO:hon. Sillä oli noin 3 600 tuottajajäsentä, ja toimialueena Keravan, Lahden ja Hämeenlinnan seudut. Fuusion jälkeen LSO:n toimialue kattoi koko tiheimmin asutun osan Etelä- ja Lounais-Suomea.

Kuvassa on ESO:n karja-auto eläintenhakumatkalla 1960-luvulla.

1968

POPSI-NAKKI TULEE

1968_history.jpg

Syksyllä 1968 otettiin LSO:n tuotteille uusi kattonimi, Popsi. Lihavalmisteista ensimmäisenä uutta nimeä tottelivat Popsi-lenkki ja Popsi-nakki. Vuonna 1969 tulivat Popsi kuoreton nakki ja Popsi-grillilenkki. Erityisesti kuorettomista Popsi-nakeista muodostui suurmenestystuotteita.

Kuvassa Popsi kuorettomat nakit tyhjiöpakkauksessa vuonna 1970.

1964

TOIMIALUE LAAJENEE 1. KERRAN

1964_history.jpg

Ensimmäisen kerran sitten perustamisensa 1913 jälkeen LSO:n toimialue laajeni. Vuoden 1964 alussa naapuri Länsi-Uudenmaan Osuusteurastamo fuusioitui LSO:hon. Sen tuottajakunta oli viime vuosina harventunut runsaaseen 2 200 jäseneen. LUO:n toimialueena olivat Lohjan, Karjaan ja Hangon seudut, jotka nyt siis liittyivät LSO:n toimialueisiin.

Kuvassa on LUO:n Lohjan tuotantolaitos 1960-luvun alussa.

1963

HK SININEN LENKKI® TUODAAN MARKKINOILLE

1963_history.jpg

Kun Helsingin Kauppiaiden lenkkimakkarauutuus tuli markkinoille vuonna 1963, siinä oli kaikki kohdallaan: hyvä maku, oikea koostumus, sopivat mausteet ja miellyttävä rakenne. Uutuuslenkin makkaramassa ruiskutettiin Naturin-keinosuoleen, tuon ajan uutuuteen. Ja jotta tuote erottuisi muista, kuoren pintaan painettiin sinisellä värillä sana: Lenkkimakkara.

Sinisen tekstin perusteella asiakkaat tottuivat vähitellen tilaamaan tätä nimenomaista makkaraa HK:n sinisenä, ja niin lenkki sai virallisestikin nimen HK Sininen Lenkki®. Tuotemerkki rekisteröitiin vuonna 1980.

Vuodesta 1973 alkaen HK Sininen Lenkki® on pakattu tyhjiöpakkaukseen. Sininen painatus makkaran pinnasta siirtyi samalla pakkauksen päälle.

1970- ja 80-luvulla makkarankulutus Suomessa kasvoi ja HK Sinisestä Lenkistä tuli Suomen ja myös Pohjoismaiden myydyin lenkkimakkara. Sen valmistus ylitti monena vuonna 10 miljoonan kilon rajan. Sininen on nykyäänkin HK Ruokatalon suurimpia yksittäisiä tuotteita.

Lenkkiä tehdään edelleen lähes alkuperäisellä reseptillä, mutta esimerkiksi rasvan ja suolan määriä on tarkistettu elämäntapojen ja ravitsemussuositusten muuttuessa. Rinnalle on myös tuotu kevyt-versio ja muita vaihtoehtoja.

HK Sininen Lenkki® oli, kuten kuvassa näkyvä HK Kiuaslenkkikin, 1960-luvulla vielä pyöreä lenkki.

1958

VAPAUTA PERHEENEMÄNNÄN AIKAA

1958_history.jpg

"Miksi rasittaa perheenemäntää näin kesän aikana, jolloin muutkin saavat kesälomaa?", kysyttiin LSO:n lehtimainoksessa vuonna 1958. Säilykkeet olivat suuri apu ja vierasvara aikana ennen kuin jääkaapit alkoivat yleistyä kodeissa 1950-luvun lopulta lähtien.

LSO valmisti säilykkeitä vuodesta 1937 lähtien, ja tuotantoa leimasivat aina suuret kausivaihtelut. Tehdas pystyi valmistamaan muutamassa kuukaudessa koko vuoden menekkiä vastaavan määrän. Toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeitä olivatkin Puolustusvoimien tilaukset, jotka antoivat kaivatun perusvolyymin. 1980-luvulla LSO valmisti säilykkeitä myös kehitysapuprojekteihin.

Viimeiset säilykkeensä LSO:n säilyketehdas Turussa valmisti vuonna 1994. Ne olivat lihasäilykkeitä ja tilattu suomalaisten YK-rauhanturvaajien muonitukseen.

Kuvassa on säilykevalikoima 1960-luvun alusta. Peltitölkkeihin ja lasipurkkeihin pakattuna oli tarjolla jauhelihapihvejä, kanaa, lihalientä, pariloitua broileria, palapaistia ja jopa nakkeja.

1949

HELSINGIN KAUPPIAAT SYNTYY

1949_history.jpg

Liikemies Erkki Salonojan vuonna 1949 perustama yhtiö välitti alkuvuosinaan lihaa, kalaa ja vihanneksia pääkaupungissa. Oma makkaranvalmistus alkoi pari vuotta myöhemmin ja siirtyi vuonna 1955 Sörnäisten teollisuusalueelle. Siitä alkoi HK:n kehitys Pohjoismaiden suurimmaksi makkaratehtaaksi.

Vuonna 1959 HK:n toiseksi omistajaksi Salonojan rinnalle tuli Kesko. Omistajat kehittivät ja laajensivat HK:n toimintaa vuoteen 1975, jolloin ne myivät yhtiön koko osakekannan Tuottajain Lihakeskuskunnalle.

Kuvassa on Sörnäisten Vanha talvitie 3. Siihen vuonna 1956 valmistuneesta pienteollisuuskiinteistöstä Erkki Salonoja lunasti ensimmäisen kerroksen HK:n käyttöön. Kun tilaa tarvittiin pian lisää, Salonoja osti taloa kerros kerrokselta ylöspäin. Tilat jäivät pois HK:n käytöstä 1991, kun yhtiön toiminta oli pääosin siirtynyt Vantaan Pakkalaan.

1938

VIENNIN KULTA-AIKA

1938_history.jpg

LSO:lle valmistui 1930-luvun alussa uusi pekoniteurastamo Turkuun. Se mahdollisti tuotannon lisäämisen ja tuottoisan vientikaupan aloittamisen. LSO:sta kasvoi Suomen suurin lihanviejä, joka parhaina vuosina vei miljoonia kiloja pekonia Englantiin ja sianlihaa Ruotsiin. 1930-luvun loppupuolella vietiin myös naudanlihaa Keski-Eurooppaan.

Kuva on otettu keväällä 1938 Turun satamassa, missä parhaillaan laivataan eläviä sikoja vietäväksi Saksaan. Eläviä sikoja voitiin kuljettaa laivassa vain keväällä tai syksyllä ilmojen ollessa riittävän viileät. Sikoja ehdittiin viedä vain kahtena vuonna ennen kuin sota keskeytti kaupankäynnin.

1936

KESKUSLIIKE TLK SYNTYY

Osuusteurastamot perustivat keskusliikkeekseen Tuottajain Lihakeskuskunnan vuonna 1936 erottuaan sitä ennen osuuskauppojen vetämästä Karjakeskuskunnasta. LSO oli ollut voimakkaasti mukana vaatimassa oman järjestön perustamista. Alkoi 50 vuotta kestänyt kiista "Suuri karjariita" kahden keskusliikkeen välillä. Perimmältään kiisteltiin siitä, kummalle leirille - osuusteurastamoille vai osuuskaupoille - maanviljelijät myyvät teuraseläimensä. Molemmat leirit katsoivat edustavansa maaseutuväestöä paremmin.

1921

AUTOKANTAAN

1921_history.jpg

Pitkän harkinnan jälkeen johtokunta päätti vuonna 1921 hankkia taloon ensimmäisen auton, kangaskattoisen ja täyskumirenkailla varustetun Republic-merkkisen kuorma-auton. Tässä se poseeraa silloisen Turun makkaratehtaan edessä. Autolla käytiin Vehmaalla ja Laitilassa saakka noutamassa eläimiä.

1913

SATA VUOTTA SITTEN

1913_history.jpg

Parikymmentä lounaissuomalaista karjankasvattajaa perusti Lounais-Suomen Osuusteurastamon 11. tammikuuta 1913. Tehtäväkseen osuuskunta sai keräillä jäsenten kasvattamat eläimet, teurastaa ja myydä lihat. Parin vuoden kuluttua tehtäviin lisättiin makkaranvalmistus.

Alkuaikoina useat jäsenet olivat ruotsinkielisiä, suurten tilojen isäntiä, joilla riitti karjoistaan enemmän myytävää ja jotka siksi olivat myös kiinnostuneita teuraseläinkaupan järjestämisestä asianmukaiselle tolalle. Muutamassa vuodessa suomenkieliset isännät muodostivat jäsenistössä enemmistön.

Kuvan lehti-ilmoituksessa lokakuulta 1914 LSO ilmoittaa vastaanottavansa kaikenlaisia eläimiä.