Ruoka, ruuanlaitto ja yhdessä syöminen on ilo ja entistä tärkeämpi osa identiteettiämme. Moni meistä haluaa tehdä vastuullisia valintoja, mutta mistä tietää, mikä on kestävän kehityksen mukaista? Valitsemalla kotimaista lihaa osaksi monipuolista ateriaa tulee tehneeksi vastuullisen valinnan monelta kantilta katsottuna.
Ruoka kiinnostaa ja puhututtaa enemmän kuin koskaan. Valintoja tehdään maun lisäksi terveellisyyden, eettisyyden, ympäristön, hinnan, helppokäyttöisyyden, tuttuuden ja monen muun asian perusteella. Ostopäätökset vaihtelevat myös tilanteesta riippuen. Ostoskoriin saattaa päätyä arkena eri tuotteita kuin viikonloppuna tai juhlapyhinä.
Monelle meistä tuotteen vastuullisuus on entistä tärkeämpi valintakriteeri, mutta miten valita paras tuote, kun ruokavalintoja tehdessä pitäisi osata arvioida tuotteen ravitsemus, ilmasto- ja muut ympäristövaikutukset, eläinten hyvinvointi sekä ruuantuotannon kansantaloudellinen vaikutus. Entä miten tunnistaa ruuantuotannon globaalien ja paikallisten vaikutusten laajuus sekä ymmärtää erilaisia tuotanto-olosuhteita ympäri maailmaa?
Omia valintoja voi helpottaa valitsemalla lautaselleen monipuolisen ja ravitsemussuositusten mukaisen kokonaisuuden, ostamalla sesongin mukaisia tuotteita sekä valitsemalla kotimaista alkuperää olevaa lihaa.
Monta hyvää syytä valita kotimainen liha
Ympäristön ja ilmaston kannalta on parasta tuottaa ruokaa mahdollisimman lähellä kulutusta. Kotimainen tuote tukee myös paikallista elinvoimaisuutta ja ylläpitää ruokaturvaa. HK®- ja Kariniemen® -merkkisissä tuotteissa käytetään aina suomalaista lihaa.
Suomalaisen lihantuotannon etuja on esimerkiksi yhdistetty lihan- ja maidontuotanto. Noin 85 % naudanlihasta tuotetaan lypsykarjarotuisista eläimistä, minkä ansiosta kasvihuonekaasupäästöt ovat noin kolmasosan pienemmät kuin erillisissä lihantuotantoketjuissa. Lisäksi meillä on runsaat vesivarat, sademäärä ylittää haihdunnan ja pohjavettä muodostuu runsaasti. Suomalaisen lihantuotannon vesijalanjäljen merkitys on pieni.
Suomessa nautojen ja muiden märehtijöiden käyttämät monivuotiset nurmilaitumet ja nurmirehutuotanto vaikuttavat ympäristöön monella tavalla positiivisesti. Ne sitovat tehokkaasti muun muassa hiilidioksidia ja hiiltä. Samalla muuhun elintarviketuotantoon soveltumaton maaperä saadaan hyötykäyttöön.
Lue lisää: HKScanin vastuullisuusfaktoja, lihantuotannon ympäristövaikutukset
HKScan Finland hankkii liharaaka-aineen ensisijaisesti omilta sopimustuottajiltaan Suomesta. Suomessa on erinomainen tuotantoeläinten terveydenhuolto sekä korkeat ja tiukat kriteerit eläinten hyvinvoinnille ja tuotannon laadulle. Osaavat lihantuottajat, viranomaiset sekä lainsäädäntö pitävät huolta siitä, että esimerkiksi tuotantoeläinten sairauksia ennaltaehkäistään tehokkaasti, jolloin antibioottien tarve on huomattavasti pienempi kuin muualla maailmassa.
Lue lisää: HKScanin vastuullisuusfaktoja, antibiootit
Liha on luonteva proteiininlähde
Ruokavalintoihin vaikuttaa tuotteen maun lisäksi sen ravitsevuus ja terveellisyys. Liha on erinomainen ravintoaineiden lähde ja osa monipuolista ruokavaliota. Täysipainoinen terveyttä ylläpitävä kokonaisuus syntyy, kun lihaa nautitaan ravitsemussuositusten mukaisesti kohtuudella yhdessä kasvisten, täysjyväviljan ja kasvisrasvojen kanssa.
Lisätietoja:
Soittopyyntöjä HKScanin vastuullisuusasiantuntijoille välittää viestintäjohtaja Marja Siltala: marja.siltala(at)hkscan.com, p. 010 570 2290.
HKScan on johtava pohjoismainen lihaosaaja. Myymme, markkinoimme ja valmistamme korkealaatuista ja vastuullisesti tuotettua sian-, naudan-, siipikarjan- ja lampaanlihaa, niistä valmistettuja tuotteita ja valmisruokia vahvoilla tuotemerkeillä. Asiakkaitamme ovat vähittäiskauppa-, food service-, teollisuus- ja vientisektorit. Kotimarkkinamme kattavat Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Baltian. Viemme tuotteita lähes 50 maahan. HKScanin liikevaihto vuonna 2015 oli 1,9 miljardia euroa ja työntekijöitä on noin 7 400. www.hkscan.com
Tietopaketti: Suomalainen liha ja vastuullisuus
Suomalaisen ruuantuotannon etuja
- Globaalissa vertailussa suomalaisen lihantuotannon etuja on esimerkiksi yhdistetty lihan- ja maidontuotanto. Noin 85 % kotimaisesta naudanlihasta tuotetaan lypsykarjarotuisista eläimistä, minkä ansiosta kasvihuonekaasupäästöt ovat noin kolmasosan pienemmät kuin erillisissä lihantuotantoketjuissa.
- Yksi suomalaisen lihantuotannon eduista on runsaat vesivarat. Vesijalanjäljen merkitys on pieni.
- Kotimaisen lihaketjun rehu tulee pääsääntöisesti (80%) omilta pelloilta ja soijan käyttö rehuissa on muihin maihin verrattuna keskimääräistä paljon pienempi. Suomessa käytettiin viime vuonna noin 50 % vähemmän soijaa eläinten ruokinnassa kuin muualla Euroopassa. HKScanin Rypsiporsas® -konseptissa eläinrehun proteiinilähteenä käytetään kotimaista rypsiä ja härkäpapua. Lisäksi HKScan on mukana vastuullisesti tuotetun soijan RTRS-sitoumuksessa (Roundtable of Responsible Soy). Ensi vuoden loppuun mennessä kaikki HKScanin käyttämä soija on vastuullisesti tuotettua sertifioitua soijaa.
Suomessa maatalouden maankäyttö on tarkoituksenmukaista.
- Suomessa on mahdollista tuottaa proteiinia ilmastotehokkaasti. Pohjoisessa maaperässä kasvuolosuhteet ovat paremmat nurmi- ja rehukasvien kuin muiden kasvien viljelylle ja karjankasvatuksen myötä nurmipeltojen kapasiteetti voidaan jalostaa korkealaatuiseksi proteiiniksi. Lisäksi monivuotiset nurmilaitumet vaikuttavat ympäristöön monella tavalla positiivisesti, mm. hiiltä sitoen sillä kasvien juuret ovat tärkeä hiilivarasto. Ne pitävät pintamaata paikoillaan ja pidättävät ravinteiden valumista vesistöihin. Pohjoismaissa tuotettu liha ei vähennä luonnon monimuotoisuutta, kuten niissä osissa maailmaa, joissa muun muassa sademetsiä raivataan tuotantokäyttöön ja ihmisravinnoksi kelpaavia kasveja käytetään karjan rehuksi.
- Suomen maatalouden päästöt ovat pienet verrattuna muihin EU-maihin ja maatalous-tuotannon tehostamisen kautta päästöt ovat vähentyneet entisestään. Suomessa lihantuotannon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on 6 %.
- Lue lisää: HKScanin vastuullisuusfaktoja, lihantuotannon ympäristövaikutukset
Suomalaisten kotieläinten hyvinvointi turvataan kaikissa tuotannon vaiheissa
- Suomessa lihantuotantoa koskeva lainsäädäntö on yksi maailman tiukimmista. Kansallinen eläinten terveydenhuolto ETU asettaa tuotannolle tiukemmat vaatimukset kuin Suomen laki tai EU.
- Suomalaisessa lihantuotannossa käytetään merkittävästi vähemmän eläinantibiootteja kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Antibiootteja käytetään vain tarpeeseen ja lääkärin määräyksestä, ei ennaltaehkäisyyn tai kasvun edistämiseen. Kasvuhormonit on kielletty koko EU:ssa. Suomi on sitoutunut tiukkaan kansalliseen salmonellavalvontaohjelmaan.
- Lue lisää: HKScanin vastuullisuusfaktoja, antibiootit
Kotimainen tuote tukee paikallista elinvoimaisuutta ja ylläpitää ruokaturvaa
- Suomalainen elintarviketeollisuus on merkittävä työllistäjä. Esimerkiksi liha-ala työllistään suoraan noin 10 000 ja välillisesti jopa 300 000 suomalaista. Se tuo elinvoimaa ja hyvinvointia niin maaseudulle kuin kaupunkeihin.
- HKScan Finland työllistää Suomessa n 2 700 henkilöä ja on merkittävä työllistäjä tehdaspaikkakunnillaan Forssassa, Outokummussa, Eurassa, Vantaalla, Mikkelissä ja Mellilässä. Lisäksi HKScan Finlandilla on Suomessa noin 4 000 sopimustuottajaa, jotka toimittavat yhtiölle liharaaka-ainetta.
- Jokaisen valtion on pystyttävä turvaamaan väestön ravinnon saatavuus, laatu ja turvallisuus riittävällä kotimaisella maataloustuotannolla. Kotieläintuotannosta saadaan monipuolista ja tuoretta kotimaista ravintoa ympäri vuoden.
HKScan tekee jatkuvaa työtä ympäristövaikutusten pienentämiseksi
FAOn ennusteiden mukaan vuonna 2050 maapallolla tarvitaan ruokaa 70 prosenttia enemmän kuin vuonna 2005 maapallon väestön kasvusta johtuen. Rajallisia luonnonvaroja on käytettävä vastuullisesti ja tehokkaasti, jotta kaikilla ihmisillä on riittävästi ravitsevaa ja turvallista ruokaa myös tulevaisuudessa.
Ihmisten arkielämä ja lähes kaikki toiminta maapallolla aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, joilla on ilmastovaikutuksia. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 26 % on peräisin energiahuollosta, 17 % liikenteestä, 9 % kotitalouksista, 8 % metallien jalostuksesta ja metalliteollisuudesta ja 7 % öljy- & kemian teollisuudesta. Lihantuotannon osuus kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa on 6 %, joka on noin puolet maatalouden päästöistä (12 %). (Lähde: Tilastokeskus SVT, Ilmapäästöt toimialoittain, 22.9.2016)
HKScan tekee jatkuvasti työtä pienentääkseen ympäristövaikutuk¬siaan koko tuotantoketjussa. Energiatehokkuuden parantaminen, kasvihuonekaasujen vähentäminen, jäteveden määrä ja laatu, veden kulutus, kemikaalien tarkoituksenmukainen käyttö ja tehokas jätehuolto ovat ympäristövastuumme painopistealueita.
Suomalaiset ilmasto- ja maaperäolosuhteet soveltuvat hyvin kotieläintuotantoon
Osa ruuantuotannon ongelmista on maailmanlaajuisia kuten ilmastonmuutos, osa paikallisia kuten veden riittävyys, lihantuotantoon liittyvä ylilaidunnus ja sen aiheuttama eroosio. Paikalliset olosuhteet sekä tuotantotavan tehokkuus vaikuttavat lopputulemaan. Kun panos-tuotossuhde on hyvä, ympäristövaikutukset ovat pienemmät.
Esimerkiksi naudanlihantuotannon ilmastovaikutukset eroavat merkittävästi eri maiden välillä, johtuen erilaisista ilmasto- ja maaperäolosuhteista sekä erilaisista tuotantotavoista. Pohjoismaissa yleinen nurmiviljely on monimuotoista itses¬sään, eivätkä esimerkiksi happamoituminen, ylilaidunnus, monimuotoisuuskato tai vesivarojen väheneminen ole haasteena Pohjoismaissa.